Arkkitehtisuunnittelun merkitys

Jatkamme keskustelua liittyen Turun Sanomissa 25.1. julkaistuun kirjoitukseen ”Entäs nyt, Thalian temppeli”.

Arkkitehtien tehtävänä ei ole laatia monumentteja, vaan suunnitella asiakkaan ja käyttäjän lähtökohdista toimivia kokonaisuuksia, joista syntyy kaupunkikuvaa elävöittäviä tiloja ja rakennuksia. Arkkitehti on ennen kaikkea rakennuttajan ja käyttäjän yhteinen luottohenkilö sekä edunvalvoja. On muistettava, että laadukas lopputulos ei välttämättä ole yhteydessä kalliiseen rakentamiseen.

Hyvällä suunnittelulla säästetään kustannuksia ja luodaan rakennuksille pitkä ekologinen elinkaari. Suunnittelu ja rakentaminen ovat vain yksi osa rakennuksen elinkaarikustannuksista – ylläpito- ja huoltokustannukset edustavat usein huomattavaa osaa kokonaiskustannuksista. Hyvällä suunnittelulla luodaan tiloja, jotka ovat joustavia ja toimivat vuosikausia, vaikka käyttäjän tarpeet muuttuisivat ajan myötä.

Liittyen kirjoituksen kommentteihin Hirvensalon koulusuunnitteluun toteamme seuraavaa.

Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus osoittaa oppilaille koulu. Hirvensalossa tarve oppilasmäärälle ja muille käyttäjille, varhaiskasvatukselle, kirjastolle, nuorisolle ja terveydenhuollolle on osoitettu. Usean toimijan sijoittaminen saman katon alle on perusteltua toiminnallisuuden ja asiakaslähtöisyyden, mutta myös kustannustehokkuuden perusteella.

Hirvensalon koulun arkkitehtikilpailun yhtenä keskeisenä kriteerinä oli suunnitelman kokonaistaloudellisuus. Arkkitehtonisesti korkeatasoisin ratkaisu oli tässäkin tapauksessa myös kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarkoituksenmukainen tilankäyttö onkin olennainen osa laadukasta arkkitehtuuria. Kilpailu käytiin Julkisen hankinnan kautta ilmoittautumiskutsukilpailuna. Kilpailuun osallistuneiden arkkitehtitoimistojen tuli täyttää mm. seuraavia kriteereitä; toimistolla tuli olla tarpeeksi paljon vastaavan tyyppisiä toteutettuja kohteita ja saavutettua kilpailumenestystä. Ehdot täyttäneitä toimistoja ilmoittautui 33kpl, joista arvottiin kuusi kilpailuun osallistujaa. Kilpailun voitti Verstas Arkkitehdit Oy, joka jatkoi voittajantyön kehittämistä tiiviissä yhteistyössä tulevien käyttäjien ja tilaajien kanssa.

Urakkakilpailussa koulun hinta kipusi n.7 miljoonaa yli tavoitehinnan. Nyt suunnittelu jatkuu siten, että määritellyllä kattohinnalla pyritään saamaan aikaan muuntojoustava oppimisympäristö monen ikäisille ja keskus kaikille turkulaisille, yhdessä tänä keväänä valittavan päätoteuttajan kanssa. Monesti hyvä suunnittelu on myös tarkkaa. Jos kuitenkin lähtökohtana suunnittelijan valinnassa on halvimman valitseminen ja tarjouspyynnössä esitetään liian tiukalle mitoitettu tilaohjelma, ei suunnittelulle, toiminnallisille ratkaisuille, tai ympäristölle ja sen vaatimukselle anneta mitään arvoa.

Lopuksi haluamme muistuttaa vielä Turun arkkitehtipoliittisen ohjelman linjauksesta, jossa on otettu kantaa kaupunginarkkitehdin viran palauttamisen puolesta. Tavoitteena on koko rakentamisen ketjun ohjaus suunnittelusta toteutukseen ja tässä työssä kaupunginarkkitehdin vakanssin täyttämisellä olisi oleellinen merkitys.

Tarja Pennanen, pj sekä johtokunta

Turun seudun arkkitehdit SAFA

Ei monumentteja vaan kestäviä ratkaisuja, Turun Sanomat, 18.2.2015

Mainokset

Turku-SAFA Road Trip – valokuvanäyttely

Turkulaiset arkkitehdit Keski-Suomessa

Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna bussilastillinen turkulaisia arkkitehteja suuntasi opintomatkalle kohti Keski-Suomea.

Matkalla pysähdyimme Tampereelle katsastamaan Tipotien uutta terveysasemaa, jonka suunnittelijana on ollut turkulainen Siggen toimisto. Vaikutuksen tekivät sisätiloista ulospäin näkyvät upeat maisemat Näsijärvelle sekä tilojen aaltoilevat yhteydet toisiinsa.

Myös asiakkaat saavat nauttia maisemista odotteluaulojen sijaitessa aina käytävien järven puoleisissa päissä. Värejä ei voinut haukkua ikävän harmaiksi, vaan sen sijaan oranssit ja raikkaan vihreät seinät ja keltaiset porraskäytävät kenties toimivat positiivisena parantumisen tukena asiakkaille.

Retken pääkohde taisi monen mielestä olla Gösta-museo Mäntässä.

Serlachiuksen vanhemman taidemuseon yhteyteen rakennettu uusi museotila ihastutti kiinnostavilla tilasarjoillaan ja materiaaleillaan.

Museossa käy päivittäin noin 1000 vierailijaa. Mänttä lienee saanut uudesta arkkitehtuurikohteesta hyvän turistimagneetin, joka houkuttelee myös kansainvälisiä vieraita paikalle.

Sunnuntaiaamuna katsastimme Jyväskylän keskustan tuntumassa Äijälänrannan asuntomessualueen. Sinne meidät houkutteli mm. JKMM:n suunnittelema tornitalo.

Paikan päällä jäimme ihailemaan myös kaunista ympäristön käsittelyä, kukkaketoja, istuskelupenkkejä ja taideteoksia kevyenliikenteen reitin varrella. Messualueen pientalot olivat sympaattisia ja osin kekseliäitäkin julksivumateriaaleiltaan.

Jyväskylässä sijaitseva Kuokkalan kirkko tarjosi meille opastuksen ja pienen spontaanin urkukonsertin. Tilat vaikuttivat inhimillisiltä, valoisilta ja lohduttavilta.

Seinärakenteen koristeellinen struktuuri onnistui muodostamaan tilaan kiehtovan, eri suunnista katsottuna muuntuvan, sisämaiseman – ikään kuin nykyajan eleettömän ja ajattoman ornamentin, ei niinkään kuvallisen vaan muodollisen.

Meitä ilahduttivat myös maantasokerroksen kokous- ja ryhmätyötilat, jotka avautuivat suoraan ulkotilan torille luoden avointa yhteyttä ohikulkijoihin.

Jyväskylän alueella ei tietenkään voi ohittaa Alvar Aallon arkkitehtuuria.

Aallon kesähuvila, Muuratsalon koetalo, kauniine järvenrantatontteineen tuli tutuksi.

Kiertelimme metsäpolkuja pitkin venevajalle, saunalle ja lopulta itse kesähuvilalle.

Aurinkoinen ja lämmin sää helli meitä ja kruunasi kierroksen.

 

Pois lähtiessämme pysähdyimme vielä Säynätsalon kunnantalolla, jota pääsimme tutkailemaan vain ulkopuolelta.

Siitäkin tulimme jo tyytyväiseksi. Retki oli onnistunut ja Keski-Suomi oli näyttänyt meille parhaimmat puolensa.

Turkulaisten arkkitehtien valokuvanäyttely Road Trip 2014 oli esillä Turun Hansa-korttelin kahden liiketilan ikkunoissa joulu-tammikuussa.

Nyt näyttely on siirretty Nousiaisten kirjastoon maaliskuun ajaksi ja huhtikuussa se siirtyy Raision kirjastoon.

Penni Pennanen

Tarja Pennanen, lempinimeltään Penni, otti luotsattavakseen Turku-SAFAn johtokunnan suostuessaan ystävällisesti puheenjohtajan tehtävään tämän vuoden alussa.

Ihminen muuttuu, kun hän siirtyy jonkin porukan jäsenestä sen johtajaksi. Aina pirteä ja iloinen Penni muuttui olemukseltaan, kun hän otti vastuun kannettavakseen tämän arkkitehtien asioita hoitavan aktiiviryhmän uudessa roolissa. Sama ihminen, mutta erilainen – edelleen pirteä ja iloinen, mutta jotenkin arvokkaammalla tavalla.

Vastuunkanto myös säteilee ihmisestä. Henkilö huolehtii silloin isomman yhteisön tavoitteista ja tarpeista enemmän kuin muut. Tarkoitus on tietysti, että kaikki tekevät yhteisissä hankkeissa oman osuutensa, etteivät konkreettiset työt jää vain yhden tai muutaman henkilön harteille.

Pennin kanssa juttelimme siitä, mikä porukan saa toimimaan Turku-SAFAssa aktiivisesti. Vaikka projektit vaativat ajoittain extratyötunteja normaalin päivätyön päälle, niin tietynlainen yhteisöllisyys, ajatusten vaihto kollegojen kanssa ja yhdessä tekemisen into saa arkkitehtuurista innostuneet ihmiset järjestämään tapahtumia sekä jäsenille että yleisölle.

Ihmisten, joita yhdistää kiinnostus samoihin asioihin, on helppo puhua keskenään. Samalla pysyy hyvin kärryillä siitä, mitä kaikkea Turun seudulla tapahtuu.

 

IMG_0639_2Varsinaisessa työssään Penni toimii Salon kaupungin kaavoitusarkkitehtina ja on keskustatiimin vetäjä. Salon kaupunkiin kuuluu nykyään myös paljon maaseutualueita, sekä keskustan ulkopuolella kaavoitettuja alueita. Vuonna 2009 kymmenen kuntaa yhtyi Saloon.

Keskustatiimissä toimii kolme kaavoittajaa sekä kaksi kaavoitussihteeriä. Keskustan osayleiskaava oli vuosien 2011-2014 aikana yksi yksittäinen iso projekti, johon myös Penni osallistui hankkeen loppuvaiheessa. Kaava tehtiin konsulttityönä, mutta sen ohjaus tapahtui kaupungin toimesta.

Sekä konsultin että kaupungin puolelta lähes kaikki hankkeen ihmiset vaihtuivat matkan varrella luonnollisista syistä, kun ihmiset vaihtoivat työpaikkoja tai työtehtäviä. Suuri merkitys oli aina uusien ihmisten perehdyttämisellä projektiin. ”Tällaista elämässä tapahtuu”, toteaa Penni.

Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen, mutta sekin on osa demokratiaa ja kuuluu kaavaprosessiin.

Salon keskustassa kaavoitetaan myös erilaisia kerrostaloalueita tai tehdään korjauskaavoja yksittäisille alueille. Juuri nyt on alkamassa pientalotyyppisen uudisalueen kaavoitus. Myös moottoritiealueen lähelle valmistellaan työpaikka-alueita.

 

Työvuosia Salon kaupungin palveluksessa on kertynyt nyt yli viisi vuotta. Virkamiestyö on yllättänyt kiinnostavuudellaan Pennin, joka on aiemmin toiminut rakennussuunnittelun parissa yksityisissä arkkitehtitoimistoissa. Koulutuksessa oli opittu arvostamaan lähinnä sankariarkkitehtuuria ja yksittäisten arkkitehtien luomuksia.

Nykyisessä työssä häntä motivoi sen monipuolisuus ja yhteistyö erilaisten asiakkaiden kanssa. Arkkitehdin täytyy sovittaa yhteen erilaisia toiveita, tarpeita ja ristiriitoja, jotta tehtävillä ratkaisuilla pystyttäisiin tekemään hyvää ympäristöä tai kaupunkitilaa.

”Aina ei voi täsmällisesti vaikuttaa lopputulokseen. Jos määräykset ovat liian tiukat, niistä poiketaan. Asemakaava-arkkitehdin työssä tehdään kehityssuunnitelmia ja asemakaavoja, pohditaan yleiskaavojen linjoja ja annetaan lausuntoja.”

”Kaavoittaminen on ryhmätyötä, se ei ole yksilöurheilulaji”, pohtii Penni. ”Samoin kuin kaikessa työssä on otettava huomioon muita, ei tässäkään voi linnoittautua pelkästään omaan kopperoon. Tärkeitä ovat yhteydet kaupungin muihin osastoihin. Kyseessä on iso kokonaisuus, joka pyörii useamman ihmisen voimin.”

 

Viime vuosina Salossa, kuten monissa muissakin kaupungeissa on pohdittu Maankäyttö- ja rakennuslakiin tullutta uutta pykälää, joka vaikuttaa seudullisen kaupan kaavoitukseen. Keskustan ulkopuolelle ei saisi enää tehdä yli 2000 m2:n kauppaa, koska keskustat tyhjenevät muuten.

”Varsinais-Suomen maakuntakaava on tulossa pian nähtäville. Nähtäväksi jää miten siinä lakia tulkitaan.”

 

Kaavoittajan ”työnantajia” ovat päättäjät. Kaavoituksessa toimitaan sekä yksityisten maanomistajien että kunnallisten toimeksiantajien kanssa. ”Me valmistelemme asioita, mutta poliitikot tekevät päätökset. Suurimmaksi osaksi valmistellut esitykset hyväksytään, mutta osa päätöksistä voi olla yllätyksiä.”

”Päätökset voivat myös olla erilaisia, mitä olisi itse toivonut. Siihenkin pitää tottua ja hyväksyä se. Joskus työtehtävä voi olla erityisen haastava, koska voi joutua tasapainoilemaan omien mieltymystensä ja periaatteidensa kanssa suhteessa siihen, mitä on poliitikkojen puolesta päätetty.”

”Myös arkkitehdin koulutuksessa on hyvä opettaa luovimista. Se ei tarkoita aina, että periaatteista pitää luopua, mutta asioiden kanssa täytyy tulla toimeen. On ihailtavaa nähdä ihmisiä, jotka osaavat toimia näin. Kaavoittajan ei kannata hermostua. Asiat saa paremmin läpi neuvottelulla ja rauhallisuudella”, tuumaa Penni.

 

Pennin uravalinnat ovat hieman epätavalliset. Ensimmäiset parikymmentä vuotta hän suunnitteli rakennuksia rakennusarkkitehtina. Sitten alkoi jatko-opiskelu kiinnostaa ja 45-vuotiaana hän lähti opiskelemaan Tampereen yliopistoon arkkitehdin tutkintoa. Opiskelu kesti kuusi vuotta samalla lyhennettyä työpäivää arkkitehtitoimistossa tehden.

Parhaimmillaan kolme päivää viikosta kului aina Tampereella. Vaikka monet muut opiskelijat olivat nuorempia, hän koki saavansa opetuksen sisällöstä irti ehkä enemmän kuin muut, koska pohjalla oli niin pitkä ura työelämässä ja kaikkea opittua saattoi suhteuttaa koettuun ja nähtyyn työkokemukseen.

”Joka syksy Tampereelle matkustaessa ajattelin, että olenko ihan hullu, mutta parin ensimmäisen luennon jälkeen tuli taas varmuus hyvästä valinnasta”, hän muistelee. ”Opiskelu oli mielettömän innostavaa ja mahdollisuus hakea erilaisia töitä laajeni valtavasti.”

”Elämä on ikuista oppimista!”, huudahtaa Penni. Korkeampi yliopistotutkinto on mahdollistanut työn kaavoittajana. Toinen ajatus, jota hän painottaa, on verkostoituminen – se on todella tärkeää hänen työssään.

 

IMG_0635_2Vapaa-ajallaan Penni on kyynärpäitä myöten mullassa mökkipihallaan. ”Tykkään myös tehdä ruokaa. Rentoudun kokkailemalla vaikka koko päivän.” Pennin ja hänen miehensä Heimo Paukkusen kotona kirjahyllyt ovatkin täynnä puutarha- ja keittokirjoja – arkkitehtuurikirjojen lisäksi.

Yhteisenä harrastuksena heillä on saaristokulttuuri ja vanhat rakennukset – kesään kuuluu veneilyä ja merielämää.

Unelmiaan Penni ei paljasta: ”Unelmia ja haaveita pitää olla, ihan pieniäkin, mutta ne menettävät tehonsa, jos ne kertoo muille.”