Pasi Aromäki – Kaarinan kaupunginarkkitehti

Pasi Aromäki on tullut tutuksi Turku-SAFAn tapahtumien akviisena osallistujana. Turku-SAFAn hallitukseen hän tuli mukaan tämän vuoden alusta ja hoitaa taloudenhoitajan virkaa. 

Harvemmin häntä näkee kravaatti kaulassa, vaan useimmiten pyöräilykypärä kainalossa ja reppu selässä. Leppoisa ja hyväntuulinen mies on pitkän linjan kaavoitusvaikuttaja.

 

Pasi, mitä kaikkea kuuluu työnkuvaasi?

Olen toiminut Kaarinan kaupunginarkkitehtina vuodesta 2000. Siinä tehtävässä johdan kaupungin Ympäristöpalvelujen Maankäyttö-osastoa, jossa työskentelee 28 ihmistä kaavoituksen, paikkatiedon, rakennusvalvonnan, tonttikaupankäynnin ja maastomittausten parissa.

Kaavoituspuolella heistä työskentelee 5 henkilöä ja rakennusvalvonnasta löytyy neljä rakennustarkastajaa.

Aiemmin toimialueenani oli Kaarinan kaupungin alue, mutta kuusi vuotta sitten myös Piikkiön kunta liittyi Kaarinaan.

 

Kerro vähän taustastasi, mitä olet tehnyt ennen kaupunginarkkitehdin virkaa?

Kaarinan kaupungille tulin töihin jo 80-luvun lopulla – silloin asemakaava-arkkitehdiksi. Sitä ennen olin toiminut kaavoittajana mm. Uudenkaupungin vanhan keskustan suojelukaavan parissa ja Valkeakosken kaupungilla toimistoarkkitehtina.

Alun perin olen kotoisin Tampereelta, jossa myös suoritin arkkitehdin tutkinnon Teknillisessä Korkeakoulussa.

 

Millaiset työt ovat sinulle juuri nyt ajankohtaisia?

Kaavoitustyötä tehdään pitkällä tähtäimellä keskustan alueella, jonne on laadittu vuosien mittaan jo monta kehittämis- ja ideasuunnitelmaa, mutta kunnon kaupallista keskusta sinne ei ole syntynyt. Vain ruokakaupat ja muutamat erikoiskaupat ovat menestyneet siellä asuntojen rinnalla.

Kehitystä on ehkä jarruttanut 70-luvun liike- ja toimistotalo, joka on ollut kiinteistösijoittajien kohteena ja samalla kulkureittien keskellä tulppana. Uusin suunnitelma keskusta-alueelle on Kaarina-talo, johon on tulossa kirjasto ja toimistotiloja.

Toinen ajankohtainen hanke on Rauhalinna-alueen kaavoitus. Alueelle on tulossa on sekä kerrostaloja, rivitaloja että omakotitaloja. Kaupunki on ostanut alueen yksityiseltä taholta. Samalla kaupungin oma ranta-alue lisääntyy huomattavasti. Sitä kaavoitetaan yleiseksi virkistysalueeksi. Alue on myös osayleiskaavan suunnittelussa mukana.

 


Onko joitain erityisiä työkohteita, jotka olisivat jääneet mieleen vuosien varrelta?

Yhdeksi mieluisimmista suunnittelukohteista on jäänyt mieleen Kaarinassa Mattelmäen alue Hovirinnan lähiön vieressä, joka rakennutettiin 90-luvun aikana. Se oli suunnittelutyönä kiehtova ja toteutuksena hyvin onnistunut.

Samoin Uudenkaupungin keskustan kaavoitus jäi mieleen erityisen kiinnostavana työnä.

Monta inspiroivaa kohdetta on myös ollut matkan varrella, jotka eivät ole syystä tai toisesta lopulta toteutuneet.

 

Kaarinaa pidetään jonkinlaisena yritysmagneettina. Miksi yritykset viihtyvät kaupungissanne?

Meillä on periaatteena kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa, että asiat yritetään hoitaa mahdollisimman nopeasti ja vähällä byrokratialla, erityisesti yritysten asiat.

Yritystonttien sijainnit ovat ilmeisesti olleet myös onnistuneita hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Kaarinassa on myös helppo hoitaa asioita, kun asiat luistavat hyvin! Esimerkiksi rakennustarkastajat ovat ratkaisseet itsenäisesti kaikki luvat jo yli 10 vuoden ajan. Rakennuslautakunta ei käsittele lupa-asioita, kuin riitatapauksissa.

Asemakaavassa on jo valmiiksi erikseen merkitty tärkeät hankkeet ja alueet, jotka pitää esitellä erikseen lautakunnalle. Tällaisella mallilla asioita ei yleensä jää pöydälle hautumaan.

 

Mikä on sinun roolisi kaavoitukseen liittyvässä poliittisessa yhteistyössä?

Toimin yleensä tiiviissä yhteistyössä kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kanssa. Pitkäjänteinen yhteistyö on tuottanut luottamuksen ilmapiirin.

Kaavoitusta koskevaa poliittista keskustelua ei juuri käydä kaupunginhallituksessa eikä valtuustossa. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on poliittisen keskustelun paikka. Lautakunnassa on 11 jäsentä.

Kun lautakuntaan on luottamukselliset välit, se tarkoittaa, että lautakunta ei puutu kaikkeen ja sen toiminta on ennustettavaa. Etukäteen voi tietää melko hyvin mitä tullaan päättämään.

Kaavat käsitellään yleensä ensin keskusteluasiana. Erikseen pidetään kokoukset, joissa päätetään asioista. Yhdessä sovitaan periaatteista. Itse toimin kaavoitusasioiden esittelijänä.

 

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Minulla on vaimo, kolme aikuista lasta ja sekarotuinen koira. Jotkut ostavat viidenkympin villityksen myötä moottoripyörän – me ostimme vaimoni kanssa rintamamiestalon kymmenen vuotta sitten. Sen parissa vapaa-aika kuluukin mukavasti.

Olemme tehneet talossa pintaremonttia ja ikkunoiden ja ulkovuorauksen kunnostusta. Myös puutarhanhoitoa tulee puuhasteltua siinä ohessa. Omenoita ja marjoja tulee runsaasti. Ei siihen tarvitakaan erikseen enää kesämökkiä.

Lisäksi luen mielellään, mieluummin kuin katsoisin tv:tä. Lähinnä kiinnostavat dekkarit. Turun kirjasto onkin yksi lempipaikkojani.

Pasi Aromäki oli järjestämässä Turku-SAFAn tapahtumaa Suljetut Tilat TURKU, joka järjestettiin tällä kertaa Kaarinan puolella Tuorlan planetariossa, tähtitornisssa ja kallioluolissa.

 

 

Mainokset