Hyväntuulinen ja ystävällinen Ulises on uusi jäsen Turku-SAFAn johtokunnassa, mutta hän on samantien ottanut vastuualueen, jolta odotetaan paljon: Meksikon matkan järjestäminen! Meksikossa syntynyt, mutta jo reilu vuosikymmen sitten suomalaistunut mies on tarjoutunut valmistelemaan opintomatkan maapallon toiselle puolelle. Kiinnostuneita matkalle lähtijöitä on useita.
Tällä hetkellä Ulises on töissä Matti Takalan arkkitehtitoimistossa Turussa. Samaan aikaan hän käy pääsuunnittelijakoulutusta Helsingissä. Pääasiassa hän on mukana projekteissa, joita Suomen Yliopistokiinteistöt tilaa – juuri nyt on kohteena Natura-rakennuksen sisäilmakorjaus Yliopistonmäellä sekä Päärakennuksen ja Natura-rakennuksen välinen ilmassa kulkeva lasiputki, joka muutetaan kahvilakäytöstä opiskelijoiden olohuoneeksi ja toimistotiloiksi.
Ulisesin piirustuspöydältä löytyy myös liiketilojen korjauksia: S-Market Turussa ja Sale Nauvossa odottavat muutoksia.
Kolmentoista hengen toimisto on juuri nyt muuttanut uusiin tiloihin Turun tuomiokirkon viereen. Uudet tilat inspiroivat kenties entistä parempiin ideoihin.
Aiemmin hän on ollut töissä Turussa Caterina Casagranden yrityksessä ja Kotkassa Tuomo Hovin toimistossa. Hän saapui Suomeen vuonna 2003 ja sai ensimmäisen työpaikkansa Kelan työelämävalmennuksen kautta Seinäjoelta, kaupunginarkkitehdin toimistosta.
Arkkitehdin perustutkinnon (Bachelor of Science) hän on suorittanut Coliman Instituto Tecnológicossa vuonna 1995 ja jatkotutkinnon (Master of Science) UNAM:ssa, Mexico Cityssä vuonna 2003. Asuessaan Meksikossa hän sai töitä muun muassa piirtäjänä La Campanan arkeologisella kaivauksella. Joskus piti mennä myös tiloihin, joissa oli luurankoja. Tehtävänä oli piirtää näkymiä alueen rakenteista sekä maahan merkitystä ruudukosta, joka kuvasi mitä kiviä tai keraamisia osia löytyi mistäkin. Löydöt olivat 100-1500 luvuilta, siltä ajalta kun muinainen kaupunki oli asuttuna.
Miten Meksikon nykyarkkitehtuuri eroaa suomalaisesta tyylistä?
– Aiemmin meksikolainen suhtautuminen väreihin on ollut erilainen, on käytetty vahvempia sävyjä. Mutta nykyään erot löytyvät ehkä materiaalien ja tekstuurien käytöstä. Meksikon nykyarkkitehtuurissa käytetään usein betonia ja kiveä, jotka kestävät paikallisissa olosuhteissa – ja niitä Meksikosta löytyy kaikenlaisia!
Talvella Mexico Cityssä voi olla jopa nolla astetta. Rannikolla taas voi olla todella kuumaa ja vuoristossa erittäin kylmää. Puuta käytetään materiaalina enemmän sisustuksessa kuin rakenteissa, paitsi maan pohjoisosissa, missä on saatu paljon vaikutteita Yhdysvalloista.
Asuntorakentamisen osalta erot liittyvät esimerkiksi tonttikokoihin. Tyypillinen tontti voi olla mitoiltaan vaikkapa 10×25 metriä, jolloin talo pitää suunnitella pitkänmallisen tontin keskelle.
Kerrostaloissa taas tehdään yksiöitä hyvin harvoin, päinvastoin kuin Suomessa.
Rakentaminen on halvempaa siellä: rakennetyypit ovat yksiaineisia, eikä rakenneta erilaisia kerroksia, vaan esimerkiksi rapattu harkko riittää. Ikkunoihin asennetaan vain yksinkertainen lasi. Sisätiloissa voi kylläkin olla joskus viileää – silloin vedetään villapaita päälle. Sen sijaan usein tarvitaan tuulettimia. Ekologinen tuuletus syntyy, kun mietitään mihin suuntaan talo rakennetaan. Suomessa suunnataan ikkunat etelään, Meksikossa ei välttämättä.
Esimerkiksi Colimassa lämpötila vaihtelee 18-35 asteen välillä. Tuuletusikkunat rakennetaan länsi-itä-suuntaan, jotta läpiveto tuulettaa asunnon. Sisään ei haluta suoraa auringonvaloa, sillä perinteinen tapa saada luonnonvaloa sisään on sisäpihan kautta.
– Itseäni on aina kiinnostanut monipuolisesti japanilainen tai eurooppalainen arkkitehtuuri.
Millaista oli opiskella arkkitehtuuria Meksikossa?
– Opiskeluaikana yliopistossa opetettiin pääasiassa uudisrakentamista ja kaupunkisuunnittelua. Erona Suomeen on myös se, että opiskelijoilla on hyvin harvoin opintotukia käytettävissään ja eri koulut ovat lisäksi eri hintaisia.
Myös hyvien työpaikkojen saamiseen vaikuttavat henkilökohtaiset suhteet ja usein pitää löytyä ainakin kaverin kaveri hyvästä toimistosta, jotta saisi arkkitehdin töitä. Sen tyyppistä toimintakulttuuria yritetään kylläkin muuttaa nykyään.
Opiskelijaksi pääsy on helppoa, mutta työelämään pääsy ei niinkään. Koulutettu arkkitehti saattaa päätyä ajamaan taksia tai vaikka ravintola-alalle töihin. Maassa ei myöskään järjestetä kovin usein yleisiä kilpailuja, joiden kautta nuoret arkkitehdit voisivat lähteä rakentamaan omaa arkkitehtiuraa.
Mikä on saanut sinut jäämään Suomeen?
– Minua kiinnostavat äärimmäiset vastakohdat vuodenajoissa. Kylmä ei minua häiritse – pidän lumesta. Lempivuodenaika on minulle kevättalvi.
Suomen kieli on kylläkin vaikeaa, mutta toki puhun suomea töissä joka päivä. Tutumpi kieli minulle on englanti. Myös portugalia, ranskaa ja italiaa ymmärrän jonkun verran.
Vapaa-ajalla nautin matkustamisesta eri puolille maailmaa. Joskus olen soittanut jopa rock-bändissä ja sitä olisi mukava edelleenkin harrastaa. Rakennan myös lentokoneiden pienoismalleja ja pidän lukemisesta.
Meksikolaisia tunnettuja arkkitehteja
Ulisesin laatimasta listasta löytyy esimerkkejä kiinnostavista meksikolaisista arkkitehtitehdeistä ja arkkitehtitoimistoista:
Vanhempi sukupolvi
Enrique Norten / Ten Arquitectos
Bernardo Gómez Pimienta / BGP Arquitectura
Uudempi sukupolvi
Taller de Arquitectura Mauricio Rocha+Gabriela Castillo
teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen, Paikallisasiamies Turku-SAFA
Arkkitehtien aatoksia 