Paula Markkula – korjausrakentamisen asiantuntija

Helposti lähestyttävällä ja ystävällisellä Paula Markkulalla on monipuolisen työuransa aikana kertynyt runsaasti vakuuttavaa tietotaitoa, näkemystä ja kokemusta korjausrakentamisen saralta. Yrittäjän uransa hän aloitti 18 vuotta sitten Turun Puutarhakadulla sijaitsevassa omassa arkkitehtitoimistossaan, AD.CE Suunnittelu Oy. Hän on myös toiminut useita vuosia Turku-SAFA:n toiminnantarkastajana sekä aiemmin hallituksessa sihteerinä.

Omassa työssään hän on pääasiassa keskittynyt korjausrakentamiseen. Suunnitelmia on syntynyt mm. Ylioppilaskyläsäätiön omistamien rakennusten muutoksiin ja korjauksiin. Myös monet turkulaisten lähiöiden kerrostalot ovat saaneet uuden ulkoasun Paulan työn tuloksena. Esimerkiksi 70-luvun lähiöissä, kuten Suikkila, Runosmäki, Varissuo ja Uittamo, on tehty paljon julkisivukorjauksia. Ulkoverhouksia ja parvekekaiteita on uusittu, hissejä on lisätty ja ulkoalueita uudistettu.

”70-luvulla taloja rakennettiin kestämään 30 vuoden tähtäimellä ja nyt rakentamisesta on kulunut jo 50 vuotta – eli teknisesti rakennuksen julkisivu tai ulkokuori on tullut tiensä päähän, mutta kantavat rakenteet ovat useimmiten täysin kunnossa”, toteaa Paula.

1

 

Kannattaako vanhaa korjata vai rakentaa tilalle uusi rakennus?

– Jos korjausta tehdään seuraavan 50 vuoden tähtäimellä, pitää nyt uusia tekniset järjestelmät. Silloin kaikki muu on uutta paitsi kantava runko. Lisäksi tulee usein paaluttaa perustukset, oikaista ja uusia vesikatot ja uusia lämmöneristeet. Mikäli rakennuksen pohjaratkaisut eivät ole joustavat, voi joskus olla järkevämpi purkaa talo ja tehdä tilalle uusi. Mutta on olemassa muitakin arvoja: Jos alue muodostaa hienon ja ehjän kokonaisuuden, kannattaa vanhaa säilyttää, vaikka uuden rakentaminen olisi samanhintaista.

– Jos tilalle tehdään uusi rakennus, siitä ei kuitenkaan saada koskaan samanlaista tilalle, koska rakennuksen on täytettävä nykyajan määräykset ja sen myötä pitää usein tehdä isompia taloja. Nykyajan kylpyhuoneet, porraskäytävät ja hissit vaativat enemmän tilaa kuin aiemmin ja hyötypinta-alaa tarvitaan enemmän. Myös kerroskorkeus on nykyään korkeampi. Vanhojen lähiökerrostalojen asuntoja on vaikea verrata uusiin asuntoihin. On myös ihmisiä, joille nämä 60-70-luvun asunnot sopivat hyvin.

6

 

Milloin 60-70-luvun rakennusten arvo huomataan?

– Vielä ei ole tullut sitä trendiä, että haluttaisiin asua 60-luvun taloissa, kuten esimerkiksi viime vuosien loft-asunto-innostus. Myös oman asukaskuntansa ovat löytäneet vaikkapa Portsan tyyliset vanhat puutaloalueet, joissa oli alun perin vain yksi hellahuone, ja joihin myöhemmin lisättiin asuintilaa matalaan ullakkoon ja matalaan kellariin. Uskon, että sellainen innostus on kuitenkin tulossa. Ehkä näissä kerrostaloissa kaikilla ei ole omaa suihkua tai saunaa, mutta niissä voisi olla vaikka yhteinen hieno spa-tila.

 

Kaikkialla puhutaan siitä, että pitää olla ekologista ja kestävää rakentamista, mutta mitä se oikein tarkoittaa?

– Siihen ei riitä pelkkä maalämpö, aurinko- tai tuulivoima. Vanhojen rakennusten säilyttäminen on järkevää.

– Lähiöissä korjataan usein kolmesta neljään taloa samaan aikaan, eli taloyhtiö kerrallaan. Suurin yksittäinen korjauskohde on ollut Kaerlan kaupunginosassa sijaitseva Riutojan taloyhtiö, joka sisälsi 14 taloa.

– Kestävää rakentamista on myös hyvä käytettävyys. Rakennuksissa parannetaan usein esteettömyyttä, eli lisätään luiskia ja tilojen saavutettavuutta sekä orientoitavuutta. Samalla uudistetaan valaistusta, tehdään opasteita sekä suurennetaan kulkuaukkoja ja reittejä. Jos tehdään iso julkisivukorjaus, useimmiten suunnitellaan saman tien uusi piha, jolloin parannetaan kaiteita ja aitoja ja uudistetaan sisäänkäynnin ympäristöä. Näin saadaan rakennuksiin lisäarvoa, johon asukkaat kiinnittävät huomiota joka päivä.

 

Mitä muuta työsi sisältää kuin lähiöiden asuintalojen korjausta?

– Korjauskohteita on ollut myös Turun keskustan vanhoissa arvotaloissa kuten Panternin talossa Kaskenkadulla ja Käsityöläiskadulla. Joissain kohteissa on ollut mukana myös Turun Museokeskus, jonka kanssa on pohdittu yhteistyössä, miten rakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri säilytetään parhaiten.

– Uusiinkin rakennuksiin tarvitaan koko ajan muutoksia, kuten vaikka TYKS:in T-sairaalaan, jossa esimerkiksi uudet tutkimuslaitteet tarvitsevat uudenlaisia tiloja. Tilanteet muuttuvat ja sen myötä tehdään pientä sisäistä muokkausta tai uusitaan kuluneita pintoja.

– Olen tehnyt töitä myös Naantalin kaupungille, kuten äskettäin kirjaston laajennus katutasoon, jolloin kirjasto saatiin näkyvämmäksi ja helpommin saavutettavaksi. Rakennukseen lisättiin mm. omatoimikirjasto, josta voi noutaa ja johon voi palauttaa kirjoja sekä lukea lehtiä aamuseitsemästä iltakahdeksaan.

– Syksyllä olen ollut mukana valmistelemassa 9.1.2020 julkaistun, Turun kaupungin järjestämän, Turun Linnanniemen ideakilpailun kilpailuohjelmaa ja toimin kilpailun sihteerinä.

2

 

Millaiseksi koet arkkitehdin työn yksinyrittäjänä?

– Yksinyrittäjällä joustovara on pieni, kun kyseessä ovat isommat kohteet. Silloin tarvitaan yhteistyökumppaneita, jolloin saadaan enemmän resursseja käyttöön. Teemme esimerkiksi yhteistyössä Pia Sabelströmin toimiston kanssa suunnittelua Naantalin asuntomessujen ranta-alueelle ja konsultoimme alueen tulevia rakentajia.”

– Teen yhteistyötä myös rakennesuunnittelijoiden kanssa. Joskus teen suunnitelmia isommalle yritykselle alihankkijana.

– Projektit ovat erilaisia, toisissa tarvitaan enemmän arkkitehtia, toisissa taas insinöörityötä. Rakennusluvat hakee kuitenkin yleensä arkkitehti. Aika monet taloyhtiöiden isännöitsijät palkkaavat mieluiten yhden tahon, joka kokoaa suunnittelu- ja toteutustiimin.

– Vapaa-ajalla nautin purjehduksesta perheeni kanssa Turun saaristossa.

 

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen, arkkitehti SAFA, paikallisasiamies Turku-SAFA