Energiatalo vai ekotalo?

Tietokirjailija, diplomi-insinööri Kari Ojala piti Turku-SAFA:n kutsumana 2.10.2017 luennon aiheesta ”energiatalo vai ekotalo” toimintakeskus Vimmassa, Turussa. Samana päivänä vietettiin Kansainvälistä Arkkitehtuurin päivää.

Ojala on kirjoittanut useita kirjoja, mm. Talo ilman hometta ja kritisoi siinä nykyisiä rakentamisen energiamääräyksiä, jotka vaikuttavat seinärakenteiden paksuuteen ja materiaaleihin sekä rakennusten terveellisyyteen.

Energiamääräysten perustana ovat hänen mukaansa hiilidioksidipäästöt, joissa tutkitaan lähinnä lämpöenergian kulutusta. Huomiotta jäävät mm. materiaalien vaikutukset rakennuksen koko elinkaaren kannalta, joissa mm. massiivipuurakenteet pärjäisivät erinomaisesti.

Hänen mukaansa laskelmat sisältävät laskennallisia kertoimia ilman tieteellistä perustaa ja energialaskelma on loputon maasto spekulaatioille. Hän harmitteli, että rakentamisen asiantuntijat kuten insinöörit ja arkkitehdit eivät puutu tehokkaammin viranomaissäädöksiin.

Ojala totesi, että tällä hetkellä rakennetaan ”viranomaistaloja”, joissa edellytetään valtavia ilmamääriä. Ylenpalttista koneellista ilmanvaihtoa tarvitaan kosteuden haihduttamiseen ja poistoon pullomaisissa taloissa. Kuitenkin kaikki tiiviit kalvot seinissä ovat ovat riski, kun mietitään home- ja sisäilmaongelmia.

energiatalo-vai-ekotalo-1
Kuvassa keskellä luennoitsija Kari Ojala, vieressä Turku-SAFA:n edustajat Pilar Meseguer ja Petteri Kääriä.

Ekotalot

Ekotalot on Ojalan mukaan tehty uusiutuvista materiaaleista ja niissä voi olla varsin yksinkertainen lämmitysmuoto ja mieluiten painovoimainen ilmanvaihto.

Talossa voi olla puolilämpimiä tai talvella kylmänä pidettäviä osia, kuten kuisti tai vintti.

Esimerkiksi rakenteissa oleva massiivipuu sitoo energiaa todella pitkään. Hirsitalot voivat kestää vaikkapa 200 vuotta. Elinkaarensa lopussakin puu on helppo kierrättää takaisin luontoon.

 

Energiatalot

Energiatalo on tiivis ja kokonaisuudessaan vuoden ympäri lämmin. Niissä on käytetty usein uusiutumattomia materiaaleja, joiden valmistaminen vaatii paljon energiaa. Tällaiset rakennukset vaativat ylitehokkaan ilmanvaihdon.

Muuttuvilla käsitteillä luodaan harhaanjohtavia mielikuvia: Nollaenergia talo ei kuluta energiaa nolla prosenttia, vaan noin 40 % vähemmän kuin tavallinen talo. Se johtuu siitä, että vaikka rakenteet estävät lämmön kulkeutumista ulos talosta, kotitaloussähkö, lämminvesi, valaistus ja ihmisten ja auringon vaikutukset energiamääriin pysyvät samana eri talotyypeissä.

Vaikka energiaa säästyykin käyttökustannuksissa, erilaisia rakennusmateriaaleja tarvitaan paljon ja niiden valmistamiseen käytettävä energia voi olla huomattava – ja ekologisuus kyseenalainen.

energiatalo-vai-ekotalo-2

Hometalot

Ojalan esityksessä ”pullotalo” on kaunis ajatus niin kauan kuin kaikki toimii. Siinä asuessa ollaan kuitenkin ilmanvaihtokoneen varassa. Sitä eivät ihmiset välttämättä halua.

Asumisen tuottama kosteus vastaa noin ämpärillistä vetta päivässä per henkilö. Jos iv-kone on rikki tai tiiviissä kalvossa on aukkoja, kosteus ei kulje talossa hallitusti. Ihmiset laittavat helposti koneellisen ilmanvaihdon pois päältä, koska se hurisee tai kun lähtevät matkoille. Se myös kuivattaa ilmaa, mistä kaikkien ihmisten hengitystie-elimet eivät pidä.

Sen sijaan hengittävä talo sallii virheet. Kosteus saa kulkea mihin suuntaan vain. Jos rakennuksessa on muovikalvo seinän sisäpinnassa, rakenne voi toimia talvella, mutta kesällä kosteus tulee ulkoa sisälle ja tiivistyykin kalvon ulkopintaan. Pahimmat riskit ovat vanhoissa taloissa, joihin lisätään iv-kone, jolloin koneen aiheuttama alipaine vetää rakennusmateriaalien päästöt ja mahdolliset homeet rakennuksen sisälle.

Myös rakenteellisilla ratkaisuilla voidaan estää homeongelmia. Esimerkiksi talon nostaminen irti maanpinnasta ehkäisee monta ongelmaa. Kun talo seisoo tuulettuvan alapohjan päällä, kosteus ei pääse maasta käsin rakenteisiin. Myös riittävän pitkät räystäät suojaavat rakenteiden liitoskohtia.

 

Innovatiivisia ratkaisuja kaivataan

Ojala toivoi, että rakennusalan ammattilaiset kehittäisivät uusia ratkaisuja toimivalle painovoimaiselle ilmanvaihdolle uusiin taloihin. Sellaisia voisivat olla vaikka tuulella toimivat roottorit katolla tai maanpinnan alla kulkevia putkia pitkin tuleva tuloilma.

– Tällä hetkellä terveellisen talon rakentamiseen tarvitaan energialaskelmajonglööri ja painovoimaisen ilmanvaihdon suunnittelija, jotta voidaan onnistua nykymääräysten puitteissa.

– Ihmiset haluavat oikeasti ekologisia ja terveellisiä taloja, toteaa Ojala painokkaasti.

 

energiatalo-vai-ekotalo-3

Yleisössä useita rakennusalan ammattilaisia

Luennon jälkeen virisi vilkas keskustelu aiheesta. Arkkitehti Paula Aantaa pohdiskeli liimahirsien ominaisuuksia. – Yhteenliimatuilla puukerroksilla perustellaan hirren halkeilun ja liikkumisen ehkäisyä. Kuitenkaan liimojen ominaisuuksista ei juuri kerrota.

Arkkitehti Jussi-Pekka Vesala mietti myös liimahirsien ominaisuuksia: – Miten liimatuista puunpaloista koostuva rakenne on kierrätettävissä? Puu voi hajota elinkaarensa lopussa ekologisesti maatumalla tai poltettaessa, mutta entä liima?

Savirakentamisen asiantuntija, rakennusarkkitehti Teuvo Ranki kyseli mikä olisi hirsiseinien paras eriste, pellava vai uudet polypropeenieristeet. Keskustelun myötä pellavaeristeitä pidettiin hyvinä, mikäli ne eivät sisällä muovia. Samoin tuotiin esille mahdollisuus käyttää lampaanvillaa eristeenä. Siinä on luonnollisia kosteudelta suojaavia aineita.

Arkkitehti Laura Puijola kysyi koneellisen ilmanvaihdon yhdistämisestä hirsitaloon – onko se riski. Ojalan mukaan ilmanvaihtokoneen käyttö vaatii aina ”pullotalon”. Ja on valitettavaa, että koneellinen ilmanvaihto on tällä hetkellä käytännössä lähes ainoa vaihtoehto mitä rakentajille tarjotaan.

Perinnerakentamisen yrittäjä Lauri Leppänen kertoi, että Suomesta löytyy useita hirsiveistäjiä, jotka pystyvät tekemään riittävän paksuista hirsistä uusia massiivipuutaloja ilman liimasaumoja. Myös painovoimaiseen ilmanvaihtoon erikoistuneita lvi-suunnittelijoita on tiedossa mm. Varsinais-Suomessa.

Turun Ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Noora Norokytö huomautti, että hyviä hygroskooppisia (eli kosteutta sitovia ja vapauttavia) rakennusmateriaaleja ovat myös savi ja olki. Hän toivotti yleisön tervetulleeksi tutustumaan AMK:n ”Rakenna hampusta”–projektiin. Koulun pihalla on hampusta ja sammutetusta kalkista yhdistämällä tehty koerakennus osoitteessa Lemminkäisenkatu 30, Turku.

 

Tapahtuma liittyi Suomen Arkkitehtiliitto 125 vuotta –juhlavuoden ohjelmistoon.

Teksti: Tiltu Nurminen, Kuvat: Petteri Kääriä

Mainokset

Valencian arkkitehtuuria

Turku-SAFA järjesti opintomatkan Valenciaan 7-10.10.2016. Matkaoppaana toimi turkulainen arkkitehtipariskunta Pilar Meseguer ja Tero Lehtonen, jotka ovat aiemmin opiskelleet ja asuneet Valenciassa. Kaikki kohteemme löytyvät tästä matkaohjelmasta!

Kiersimme kohteita bussilla ja kävellen koko päivän ja nautimme iltaisin päivällistä yhdessä koko porukalla. Matkan anti oli paitsi kiehtoviin arkkitehtuurikohteisiin tutustumista myös ajatusten vaihtoa ja keskustelua kollegojen kanssa.

Mistä on Valencia sitten tehty?

tiltunurminen-aa

…merenrantapromenadeista – Benidormin rantakaupunki Valencian kupeessa, Benidorm Seafront 2009, Arkkitehtitoimisto OAB, Carlos Reffater ja Xavier Marti Gali.

tiltunurminen-fftiltunurminen-bb

… entiseen joen uomaan tehdystä puistosta keskellä kaupunkia – Turiajoen puisto 1986, Arkkitehti Ricardo Bofill

tiltunurminen-iitiltunurminen-kk
tiltunurminen-jj

…purjehduskilpailun paviljongista – Veles e vents 2007,  Arkkitehti David Chipperfield

tiltunurminen-eetiltunurminen-dd

…taitavasta mosaiikkityöstä ja rakenteellisesti kiinnostavasta katosta metroasemalla – Alameda metroasema 1995, Arkkitehti Santiago Calatrava

tiltunurminen-ootiltunurminen-ll
tiltunurminen-mm

…eleganteista lasikulmista kansalaiskeskuksessa – Teatro el musical, 2002, Arkkitehti Eduardo de Miguel Arbones

tiltunurminen-ss

… avoseinäisistä lounasravintoloista Välimeren rannalla – L’estibador ravintola

tiltunurminen-gg

… suojaisista sisäpihoista – Musiikkipalatsin laajennus 2001, Arkkitehti Eduardo de Miguel Arbones

tiltunurminen-qqtiltunurminen-rr

… entisestä lannoitetehtaasta tehdystä urheilukeskuksesta – Juan Antonio Samaranch-urheilukeskus, 2015, Arkkitehdit Gonzalo Almazan ja Jose Maria Tomas

tiltunurminen-bbb

…ulkoilmaan avautuvista kauppahalleista – Mercado de Colon 1916, Arkkitehti Francisco Mora Berenguer

tiltunurminen-tttiltunurminen-uu
tiltunurminen-ww

… moderneista tiedepuistoista – Taiteiden ja tieteiden kaupunki 1998-2006, Arkkitehti Santiago Calatrava

tiltunurminen-yy
tiltunurminen-xxtiltunurminen-zz

… mielikuvituksellisista konserttitaloista – Kuningatar Sofian Taiteidenpalatsi, 2005, Arkkitehti Santiago Calatrava

tiltunurminen-ddd

… viihtyisistä katutiloista – Vanha kaupunki

tiltunurminen-eee

… ja ihmispaljoudesta – Placa de l’Ajuntament

Lisää kohteita ja valokuvia opintomatkalta esittelemme uudessa Pop Up -näyttelyssämme Turun keskustassa tammikuussa 2017!

teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

Terve talo -seminaari keräsi runsaasti yleisöä

Curatio ry, Turku-SAFA ja Rakennusperinteen Ystävät ry järjestivät yhdessä Terve talo -seminaarin 24.9.2016 Turun linnassa.

Luentojen aikana pohdittiin rakennammeko kertakäyttötaloja vai satoja vuosia kestäviä rakennuksia – ja onko nykyisillä rakennusmääräyksillä ylipäätään mahdollista rakentaa terveitä taloja? Seminaari käsitteli terveen talon rakennusfysikaalisia lainalaisuuksia ja antoi neuvoja suunnittelijoille, rakentajille ja kunnostajille.

Suomalaisessa rakennuskannassa lähes itsestään selvyydeksi muodostuneet sisäilmaongelmat ovat seurausta virheellisistä rakennustekniikoista, määräyksistä ja rakentamistavoista. Seminaarissa esiintyneet luennoitsijat muodostivat kattavan asiantuntijaryhmän rakentamisen koko kentästä – tutkimuksesta viranomaismääräyksiin ja rakennusfysiikasta käytännön rakentamiseen.

Seminaariohjelma jakautui aamupäivän teoreettiseen ”tutkimukseen, teoriaan ja määräyksiin” ja iltapäivän käytännön läheisempään ”kestävää rakentamista käytännössä” osaan. Ajankohtainen aihe sekä erittäin asiantuntevat luennoitsijat herättivät runsaasti kiinnostusta ja paikalla oli noin 200 aiheesta kiinnostunutta ihmistä. Vähintään saman verran tilaisuutta kuunneltiin live-lähetyksen kautta netissä.

Tilaisuus videoitiin ja kaikki esitykset löytyvät nyt YouTubesta!

Seminaarin juonsi Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry:n Kestävä korjausrakentaminen -hankkeen neuvonta-arkkitehti Antti Nyman. YouTube -video: Antti Nyman: Seminaarin avauspuheenvuoro.

Tunnettu mikrobiologi, Aalto yliopiston professori emerita Mirja Salkinoja-Salonen kävi läpi luennossaan uusimpia tutkimustuloksia siitä miten rakennustarvikkeisiin sisällytetyt lisäaineet, saneerauksissa käytetyt antimikrobiset kemikaalit, sekä julkisten tilojen ja kotien siivouksessa käytetyt puhdistusaineet vaikuttavat terveyteemme. Meillä on maailman puhtain ilmasto, mutta sairaat lapset – miksi? YouTube -video: Mirja Salkinoja-Salonen: Antimikrobisten tuotteiden vaikutukset rakennusterveyteen ja ihmiseen

Dynaamiset Rakenteet ry:n toiminnanjohtaja Juho Laaksonen on kansakoulurakentajan pojanpoika. Hän pohdiskeli esityksessään sitä miten rakentaminen on muuttunut kahden sukupolven aikana? Laaksonen kertoi luonnonkuituisten materiaalien tutkimuksesta ja siitä miten rakentamisperinteemme sopii nykyaikaan. Esitelmässä kuultiin, mitä heikkouksia nykyaikaisen rakennustekniikan kosteusteknisessä toimivuusarvioinnissa on havaittu ja miten suunnittelukäytäntöjä pystytään parantamaan. YouTube -video: Juho Laaksonen: Hengittävät rakenteet – tiede nostalgian takana

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen kertoi johtavana viranomaisena viranomaismääräysten roolista rakentamisessa. Hän kertoi mikä on viranomaismääräysten tavoite ja merkitys rakentamisprosessissa. Rakentamista pyritään ohjaamaan myönteiseen suuntaan, mutta kyse on aina tiettyjen rakentamiseen liittyvien lakien tulkinnasta. YouTube -video: Lauri Jääskeläinen: Viranomaismääräykset – mikä sitovaa, mikä ohjaavaa?

Rakennuskonservaattori, FM Kati Lahtinen on rakennusperinteen parissa toimiva yrittäjä. Luennollaan hän kävi läpi konkreettisia keinoja asua ja ylläpitää vanhaa rakennusta niin, että energiankulutus pysyy aisoissa. Onko lisäeristämiselle vaihtoehtoja ja miten esimerkiksi antiikkista tulisijaa kannattaa käyttää niin, että se lämmittää ja pysyy myös ehjänä? YouTube -video: Kati Lahtinen: Miten huolehtia vanhan rakennuksen energiataloudesta?

Savi ry:n puheenjohtaja Erika Sillander on savirakentamiseen erikoistunut muotoilija . Hänen esityksessään saatiin katsaus savirakentamiseen: Mitä savi on, miten savi käyttäytyy rakennusaineena ja ennen kaikkea, miten sitä voidaan käyttää rakentamisessa nykypäivänä. Savi on ikivanha rakennusaine, jota on Suomessa käytetty rakentamisessa yhtä kauan kuin puuta. YouTube -video: Erika Sillander: Saven mahdollisuudet rakentamisessa

Restaurointiin erikoistuneella rakennusyrittäjällä Lauri Leppäsellä oli vahva näkemys nykyaikaisen rakentamistavan tuottamista ongelmista rakennetussa ympäristössämme. Luennolla kuultiin käytännön läheisesti mikä vaikutus vaikeasti sovellettavilla määräyksillä ja yksipuolistuneella rakentamistavalla on rakennustemme terveellisyyteen. YouTube -video: Lauri Leppänen: Rakentajan näkökulma toimivasta rakentamisesta

Kuvassa Lauri Leppänen, Erika Sillander, Mirja Salkinoja-Salonen ja Kati Lahtinen.

Seminaarin luentoesitykset on jaettu vapaasti dokkari.fi -sivustolla. Suora linkki kansioon: Terve talo -seminaarin materiaali.

(Klikkaamalla dokkaripaketin kohdalla Ilmainen-nappia, paketti siirtyy ostoskoriin. Jos et ole kirjautunut, niin järjestelmä pyytää kirjautumisen – voit tehdä omat tunnukset tai kirjautua Facebookin, Googlen tai Linkedinin -tunnuksilla. Kun olet tehnyt ostoksen – ei maksua koska ilmainen materiaali – niin dokkaripaketti siirtyy omalle tilillesi. Pääset siihen käsiksi Dokumenttien hallinta-osiossa. Klikkaamalla dokkaripaketin nimeä, kaikki sen sisältämät dokumentit listautuvat alapuolelle. Klikkaamalla yksittäisen dokumentin nimeä, voit avata tai ladata sen omalle koneellesi Versiot- osion Lataa tiedosto -nappia. Voit myös antaa esim. arvostelun materiaalille.)

Seminaarin järjestäjien puolesta kiitämme luennoitsijoita ja yleisöä osallistumisesta tilaisuuteen!

Teksti Antti Nyman ja Tiltu Nurminen,  kuvat: Tiltu Nurminen

TERVE TALO -seminaari 24.9.2016

Rakennammeko kertakäyttötaloja vai satoja vuosia kestäviä rakennuksia? Onko nykyisillä rakennusmääräyksillä mahdollista rakentaa terve talo?

Seminaari pureutuu terveen talon rakennusfysikaalisiin lainalaisuuksiin ja antaa käytännön neuvoja sekä rakentajalle että vanhan talon kunnostajalle.

 

SEMINAARIN OHJELMA

10:00 Kahvit, ekologisten rakennusmateriaalien esittelyä

11:00 TUTKIMUSTA , TEORIAA JA MÄÄRÄYKSIÄ

Seminaarin avaus, Antti Nyman, arkkitehti

Antimikrobisten tuotteiden vaikutukset rakennusterveyteen ja ihmiseen, Mirja Salkinoja-Salonen, professori, Aalto-yliopisto

Hengittävät rakenteet – tiede nostalgian takana, Juho Laaksonen, toiminnanjohtaja, Dynaamiset Rakenteet ry

Viranomaismääräykset – mikä sitovaa, mikä ohjaavaa?, Lauri Jääskeläinen, virastopäällikkö, Helsingin rakennusvalvonta

13:00 Kevyt lounas, ekologisten rakennusmateriaalien esittelyä

14:00 KESTÄVÄÄ RAKENTAMISTA KÄYTÄNNÖSSÄ

Miten huolehtia vanhan rakennuksen energiataloudesta?, Kati Lahtinen, FM, rakennuskonservaattori, Lunette rakennusperinnepalvelut

Saven mahdollisuudet rakentamisessa, Erika Sillander, puheenjohtaja, Savi ry

Rakentajan näkökulma toimivasta rakentamisesta, Lauri Leppänen, yrittäjä, rakennusrestauroinnin artenomi, Restart

 

Tilaisuus on maksuton. Seminaari sisältää tervetulokahvit ja lounaan.

Ilmoittautuminen: 19.9.2016 mennessä osoitteeseen sihteeri@tuuma.net.

Lisätietoja: curatio.fi, turku.safa.fi ja tuuma.net.

Seminaaria voi seurata live-lähetyksenä linkistä: https://www.periscope.tv/curatio

Arkkitehtuuriklinikka Taiteiden Yössä Turussa

18.08.2016 on taas Taiteiden Yö ja Turku-SAFA järjestää tapansa mukaan arkkitehtuuriklinikan Hansa-torilla klo 18:00 – 20:00.
Sanan voi pistää kiertämään: Naapurit, ystävät, mummot, mammat, sukulaiset, veljet, siskot  ja muut innokkaat rakentajat voivat tulla keskustelemaan remonteista, luvista tai ihan mistä vaan arkkitehtuuriin liittyvästä Turku Safan arkkitehtien kanssa. Annamme paikan päällä ilmaisia reseptejä vaivaan kuin vaivaan.
Piirustukset mukaan ja imemään ilmaista infoa!

Kati Lahtinen: Vanhan talon lämpö- ja energiatalous

Turku-SAFA kutsui rakennuskonservaattori, FM Kati Lahtisen pitämään yleisöluentoa Turun pääkirjaston luentotilaan viime vuoden lopulla. Hänen esityksessään tuli esille kiinnostavia argumentteja perinteisten rakenteiden puolesta.

Yli satavuotiaita taloja on Suomessa vain 2 % rakennuskannasta. 80 prosenttia rakennetusta alasta on rakennettu 60-luvulla tai sen jälkeen.

Nykymääräysten mukaiset energiaremontit uhkaavat vanhojen talojen rakennushistoriallista arvoa. Näissä rakennuksissa on monta muutakin arvoa, jotka tulisi ottaa huomioon, kuten arkkitehtoninen harmonia ja estetiikka, taloudellinen arvo, tekninen toimivuus ja asumisterveellisyys.

Energiatehokkuus vai ekotehokkuus?

Ympäristöministeriön väitteen mukaan rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 %, johon kuuluu kylläkin asumisen lisäksi myös kaikki muu yhteiskuntarakentaminen kuten teiden ja siltojen rakentaminen. Talojen lämmityksen osuus energiankulutuksesta on 24 %. Vanhojen talojen osuus tästä on siis äärimmäisen pieni ja säästöpotentiaali niiden kohdalla on vain noin 0,1-0,3 %.

Onko vanhojen talojen lisäerityksellä siis kuitenkaan ollennaista merkitystä kokonaisenergiansäästössä, kun samalla voidaan vahingossa pilata talon muita ekologisia ominaisuuksia.

Energiatehokkuus on vain yksi osa isompaa kokonaisuutta eli ekotehokkuutta. Muita yhtä tärkeitä osa-alueita ovat huollettavuus, materiaalien säästö, jätetuotanto ja päästöt sekä pitkäikäisyys.

Mihin tuo lämmitysenergia sitten kuluu? 20-35 % siitä kuluu sisäilman lämmitykseen, joka häviää ilmanvaihdon myötä ja noin 15-20 % lämpimän veden tuottamiseen. Näihin asioihin voi tehdä parannuksia ilman remontteja, muuttamalla käyttötottumuksia.

Onko ikkunoiden vaihdolla olennaista merkitystä energiankulutukselle?

Paljonko ikkunoiden uusimisella voi säästää? Esimerkkilaskelmassa vanhan noin 180 m2 suuruisen omakotitalon säästö vuodessa olisi noin 200-400 €. Takaisinmaksuaika uusien ikkunoiden osalta olisi siis noin 25 vuotta. Kestävätkö nuo uudet ikkunat sitten 25 vuotta ilman huoltokuluja?

Usein uusia ikkunoita harkitaan myös melusuojauksen vuoksi. Lainsäätäjä ei kuitenkaan vaadi desibeliarvojen parantamista eikä pakota vaihtamaan vanhoja ikkunoita uusiin. Mikä on sitten kustannusoptimaalinen taso – Pekka Saaksin väitöskirjan mukaan vanhat ikkunat ovat tästä näkökulmasta jopa parempia kuin uudet.

Sitä paitsi vanhan rakennuksen kuuluukin vähän antaa lämmön karata. Se on hinta siitä, että talo hengittää.

Mikä on hengittävä rakenne?

Hengittävyys tarkoittaa virheensietokykyä, sitä, että jos rakenteeseen pääsee kosteutta, rakenne ei silti petä vaan luovuttaa kosteuden pois aikanaan joko vuodenaikojen vaihtuessa tai sopivan tuuletuksen avulla.

Hengittävä rakenne ei tarkoita samaa kuin vetoisa, vaan se on aktiivinen, sisäilmaa tasapainottava, höyrynsuluton rakenne. Se on myös hygroskooppinen, eli tasapainottaa, varastoi ja luovuttaa vesihöyryä.

Samoin se mahdollistaa diffuusion, eli kaasun osapaine-erojen tasaantumisen rakenteen sisä- ja ulkopuolella. Myös muut kaasut kuin ilma, kuten hiilidioksidi pääsevät kulkeutumaan sisältä ulos. Hengittävä rakenne kaipaa kuitenkin lisäksi tuuletusta ja painovoimaista ilmanvaihtoa.

 

Miten talon eristäminen vaikuttaa sisäilmaan?

Moderni talo on koneellisen ilmanvaihdon myötä alipaineinen – vanha talo taas luonnollisella tavalla ylipaineinen. Alipaineisen talon ongelma on, että se tuo materiaalipäästöt rakenteista sisäilmaan. Näissä kahdessa rakennetyypeissä on ihan päinvastainen toimintaperiaate.

Eristämisessä olisi käytettävä hengittäviä materiaaleja, parhaimmassa tapauksessa luonnonmateriaaleja. Luonnonmateriaaleissa on ihan normaaleja bakteereja kuten luonnossa, metsässä tai pellolla.

Jos vanhaa taloa lisäeristetään sisäpuolelta, kokonaisrakenne jäähtyy ja kosteus kerääntyy helpommin rakenteisiin. Lisäeristäessä pitää huomioida sisätilan lämpötila ja kosteusrasitus. Lisälämmöneristeen osuus saisi olla hirsiseinässä enimmillään 30 mm.

Perinteinen hengittävä seinärakenne koostuu lautaverhouksesta, tervapaperista, hirrestä ja pinkopahvista.

 

Miten lämmöneristävyyttä voi parantaa?

Ilmatiiviyttä voi parantaa pinkopahvilla tai rakennuspaperilla. Yläpohjaa voi lisäeristää perinteisillä rakennusmateriaaleilla. Lisäeristystä kannattaa tehdä silloin, jos remontti on jo jostain muusta syystä käynnissä.

Vanhastaan hirsiseinien lämmönpitävyyttä on parannettu myös sisäpuolisilla savirappauksilla. Vanhan rakenteen päälle voi tehdä kerroksen saven, olkisilpun tai muun kuidun, lannan ja hiekan sekoituksesta.

Yläpohjan eristeet ovat usein turvetta ja sammalta, joiden seassa on vähän savea ja hiekkaa. Näitä ei kannata poistaa, sillä vanha eristekerros on hyvä massiivinen ääneneriste, parempi kuin uusi selluvilla.

Saven etuna on myös puuta suurempi hygroskooppisuus, eli se on myös turvallinen materiaali puuta vasten. Sisäseinässä savirappaus on varteenotettava vaihtoehto – ulkopuolella se täytyy suojata säärasitukselta.

 

Mistä rakennuksen energiankulutus koostuu?

Kulutukseen vaikuttavat mm. asumistaso, varustelutaso kodintekniikan ja talotekniikan osalta, asumistottumukset, rakennuksen käytön hallinta, lämmitystapa ja valitut energiamuodot. Asukkaalla pitää olla valinnanmahdollisuus siitä, miten hän haluaa säästää energiaa.

 

Teksti: Tiltu Nurminen, kuvat Kati Lahtisen esitelmästä

Lisää Kati Lahtisen tutkimuksia energiataloudesta voi lukea hänen kirjastaan Viri ja valkee – vanhan rakennuksen lämpö- ja energiatalous (Lunette rpp 2014). Ja luentoon liittyvää materiaalia voi tutkia tästä linkistä.

Pop Up –näyttely MADRID

Turun seudun arkkitehdit, Turku-SAFA, on järjestänyt valokuvanäyttelyitä Turun keskustan vapaissa, uutta toimijaa odottavissa, liiketiloissa jo parina vuonna. Nyt järjestettävä näyttely on jo kolmas ja kertoo arkkitehtien opintomatkan kokemuksista viime syksynä Espanjan pääkaupungissa.

Valokuvat ovat tammi-helmikuun ajan esillä Hansa-korttelissa, aivan Kauppatorin nurkalla – eli Yliopistonkadun ja Aurakadun kulmauksessa, kävelykadun puolella. Tarkoituksena on tuoda arkkitehtuuria esille kaupunkilaisille. Näyttely on kaikille avoin ja helposti saavutettavissa, kun se on tarjottu katsojalle vaikkapa työmatkan tai ostosreissun varrelle. Myöhemmin näyttely jatkanee eloaan lähikuntien kirjastoissa.

Näyttely tuo arkkitehtuurin puheenaiheeksi arkielämään, onhan se osa kaupunkikulttuuria jokaiselle kaupungin asukkaalle ja kaupungissa liikkujalle. Suunnittelijat ottavat näin kontaktia käyttäjiin – ulkomailta mieleen jääneitä ideoita ja ajatuksia voi kenties soveltaa myös kotimaisiin rakennuskohteisiin.

thumb_IMG_2267_1024

Kun rakennusten käyttäjät huomaavat, millaisia mahdollisuuksia arkkitehtuuri tarjoaa julkisiin rakennuksiin ja asuinrakentamiseen – ja millaisilla keinoilla voidaan luoda hyvää ympäristöä, osataan sellaista myös toivoa rakennuttajilta ja rakennusliikkeiltä.

Rakennuttajana voi toimia julkinen taho tai yksityinen yritys, mutta usein myös käyttäjän toiveet otetaan hyvin huomioon rakennushanketta valmistellessa. Siksi arkkitehtuuri on jokaisen asia – ei pelkästään ammattilaisten puheenaihe!

Kuvat on tulostettu alumiinilevyille – kiitokset yhteistyöstä Ifolorille. Kiitokset myös näyttelytilasta Nurmi-yhtiöille!

Madridin excursion matkaohjelma löytyy tästä linkistä.