Taiteiden Yö – Turku: Arkkitehtuuriklinikka 2017

thumb_IMG_8507_1024

Torstaina 17.08.2017 on taas Taiteiden Yö ja Turku-SAFA järjestää tapansa mukaan Arkkitehtuuriklinikan Hansa-torilla, Akateemisen kirjakaupan edustalla, klo 18:00 – 20:00.

thumb_IMG_8516_1024

Sanan voi pistää kiertämään: Naapurit, ystävät, mummot, mammat, sukulaiset, veljet, siskot  ja muut innokkaat rakentajat voivat tulla keskustelemaan remonteista, rakennusluvista tai ihan mistä vaan arkkitehtuuriin liittyvästä Turku Safan arkkitehtien kanssa.

thumb_IMG_8515_1024

Klinikalla järjestetään myös yleisölle kohdistuva mielipidekysely ja arvonta!

Annamme paikan päällä ilmaisia reseptejä vaivaan kuin vaivaan. Ota omat piirustukset mukaan halutessasi. Tervetuloa kyselemään ilmaista infoa!

thumb_img_8511_1024.jpg

Mainokset

Oliver Thill: Mikä on kestävää rakentamista?

Oliver Thill oli viime keväänä luennoimassa Arkkitehtipäivillä Jyväskylässä Kempe & Thill toimiston puolesta. Toimiston töitä on toteutettuna tai rakenteilla useissa Euroopan maissa kuten Saksassa, Belgiassa, Islannissa, Sveitsissä ja Itävallassa, samoin kuin Euroopan ulkopuolella kuten Egyptissä ja Marokossa. Useissa projekteissa hyvin vähilläkin taloudellisilla resursseilla on saatu aikaan vaikuttavaa arkkitehtuuria.

Thilliä haastateltiin arkkitehtiuutisiin (au 5/2015). Mielenkiintoinen keskustelu Thillin kanssa ei mahtunut kokonaisuudessaan tuohon artikkeliin ja sen loppuosa on julkaistu nyt tässä blogikirjoituksessa.

 

Mitkä mielestäsi ovat kestävään kehitykseen liittyviä ongelmallisia kysymyksiä?

Tiedämme, että siinäkin aiheessa on omat ristiriitansa. Ratkaisu on mielestäni kestävä silloin kun tehdään pitkäikäisiä rakennuksia. Esimerkiksi kaikki tietävät, että passiivitalot eivät ole terveellisiä. Niitä haluaa rakennettavaksi lähinnä rakennusteollisuus.

Jos haluaa arkkitehtina edistää kestävää kehitystä, täytyy toimia kuten roomalaiset aikoinaan. Pitää suunnitella kestäviä rakennuksia ja joustavia tiloja – rakennuksia, jotka kestävät aikaa ja sopeutuvat uusiin käyttötarkoituksiin sekä ovat helposti huollettavia.

Nykyään keskustelu on hyvin paljon keskittynyt vain ja ainoastaan energiankäyttöön. Tällä hetkellä tehdään rakennuksia, joihin pitää tehdä mittavia remontteja 20 vuoden välein ja se maksaa paljon rahaa. Edullisinta olisi korjata vanhoja rakennuksia, koska uusien rakennusmateriaaline tarve niissä on vähäistä verrattuna uuteen rakennukseen.

Ei ole niinkään selvää, mikä on ekologista rakentamista.

 

Mikä on loppujen lopuksi ekologista arkkitehtuuria?

Rakennuksen huoltokysymykset saattavat jäädä vaille huomiota. Myös rakennusmateriaalien kierrätyksellä on iso merkitys. Ei ole selkeää, mikä on lopulta ekologista.

Minua henkilökohtaisesti epäilyttävät esimerkiksi passiivitalot, joita rakennetaan siksi, että rakennusmääräykset ohjaavat sen tyyppiseen rakentamiseen. Onko tosiaan ratkaistu rakenteet siten, ettei tehdä sairaita rakenteita.

Aiemmin on ollut paljon keskustelua toimistorakennusten homeongelmista ja nyt teemme samoja virheitä asuntorakentamisen parissa. Esimerkiksi pelkät syntymäpäiväjuhlat passiivitalossa tuottavat liikaa lämpöä, jonka tasaantumiseen menee viikkoja. Sehän on aivan järjetöntä!

 

Kuka päättää rakentamisen säännöistä?

Tämän tyyppisiä systeemejä edistävät lobbausorganisaatiot, jotka määrittelevät rakentamisen säännöt ja määräykset. Arkkitehdeillä ei oikeastaan ole mahdollisuutta vaikuttaa näihin lakimääräyksiin.

Energiapihit talot vaativat myös paljon kallista teknologiaa, joka voi olla vaikeasti sovellettavissa. Sitä voi olla lähes mahdotonta käyttää oikein asukkaiden hyväksi. Asukkaat eivät myöskään välttämättä osaa käyttää sitä.

Low-tech on usein älykkäämpää kuin high-tech. No, tietysti high tech -brändi myy enemmän.

Resurssien tuhlaus on myös nykymaailman ongelma. Kun teimme projektia Egyptiin, oivalsin, että ei voi kuvitellakaan, että länsimaista teknologiaa vietäisiin egyptiläiseen kaupunkiin. Se olisi täysin naiivi tavoite, koska se merkitsisi sitä, että paikallinen systeemi romahtaisi samantien. Se vaatisi tilaa, energiaa ja resursseja.

Kyseessä on myös sensitiivinen ongelma, jossa puututaan vapauteen. Enää ei ole villin lännen cowboyn vapautta, kaikki on niin säänneltyä. Ja on myös vaikea ymmärtää, mitä se tarkoitta meidän ammatillemme.

 

Mitä resurssien säästö tarkoittaa mielestäsi arkkitehdeille?

Nykyään materiaaleja tuodaan kaukaa kuten Kiinasta Eurooppaan ja käytetään samalla paljon resursseja, kun sen sijaan pitäisi käyttää paikallisia materiaaleja. Olisi hyvä käyttää olemassa olevia rakennuksia.

Rakennuksille voidaan ohjelmoida myös tupla tai triplakäyttöä, eli päällekkäisiä toimintoja älykkäillä tavoilla.

Tällä hetkellä huomaa, että lama vaikuttaa ihmisten asumiseen kaupungeissa – ihmisillä ei ole enää varaa kaikkeen, joten aletaan taas jakaa autoja, pesukoneita, ylimääräistä asuintilaa.

Tällaista jakamista voisi myös tukea teknologian avulla. Kun talous ei kasva, koko ajan täytyy keksiä uusia fiksuja tapoja säästää resursseja. Tämän tyyppisille uusille käytännöille on olemassa paljon tarvetta.

 

Miten ekologinen rakentaminen liittyy aluepolitiikkaan?

Euroopassa asuntojen hintakehitys riippuu alueesta. Sanotaan että hinnat nousevat, mutta se pitää paikkansa vain suurissa kaupungeissa, 7-8 % vuosittain, mutta muualla ne laskevat tai hintojen nousu on maltillisempaa kuten noin 2% vuodessa.

Keskustat kasvavat jatkuvasti ja maaseudun alueet jäävät vähemmän houkutteleviksi. Maaseudulla ei ole ehkä enää töitä tai lapsille kouluja. Tarvitaan auto. On siis helpompaa asua kaupungissa lähempänä koulutuspaikkoja.

Aiemmin harjoitettiin politiikkaa, jossa jaettiin rahaa alueellisesti. Nyt mennään enemmän talouden ehdoilla, ja vähemmän valtion ohjauksessa, mikä sinänsä tuottaa lisää työtä kaupunkialueille, mutta vastaavasti ongelmia maaseudulle. Kyseessä on aika kova muutos ja sosiaalinen ongelma mm. vanhemmille ihmisille.

 

Onko suhtautumisella suunnitteluun eroa kun teet projektia maaseudulle tai kaupunkiin?

Yksikin iso rakennusprojekti voi tuoda huomattavaa aktiviteettia maaseudulle ja ihmiset ovat innostuneita ja ylpeitä siitä.

Myös isojen kaupungin asuntokysymys on muuttunut vuosien mittaan. ihmiset eivät halua enää perinteistä kerrostaloasuntoa vaan joustavuutta ja ulkotilaa.

Tarvitaan uusia asuntotyyppejä erityisesti seniori-ikäisille. Suunnittelemassamme talossa on esimerkiksi asuntotyyppi, jossa sisätilaa on 120 m2 ja ulkotilaa 60 m2. Tuodaan ikään kuin maaseutumainen puutarha kaupunkiin.

 

Millainen näkemys sinulla on pohjoismaisesta rakentamisesta?

Skandinavia kiinnostaa minua siksi, että ihmiset katsovat asioita eri tavalla kuin keskieurooppalaiset. Heillä on kiinteä suhde luontoon ja he asuvat luonnollisesssa ympäristössä. Keski-Euroopassa asutaan täysin keinotekoisessa ympäristössä, eikä ehkä ole mahdollisuutta luontoyhteyteen.

Olen hämmästynyt myös skandinaavisten suunnittelijoiden hyvästä ymmärryksestä materiaalien ja detaljien suhteen.

 

Miten rakentamisessa hyödynnetään lähimateriaaleja ja paikallista osaamista?

Internet on täynnä kuvia rakennuksista, mutta usein on unohdettu, että arkkitehtuuri on jotain, joka pitää kokea paikan päällä. Fyysinen lähestymistapa on tärkein, päivittäinen käyttö ja materiaalien tuntu ja tunnelma.

Esimerkiksi kaikki tietävät, että puu on yksi parhaista materiaaleista, joka tuntuu hyvältä ihmiselle.

Kun käy vaikka Itävallassa lomalla 2000 metrin korkeudessa, on mahtavaa asua 200 vuotta vanhoissa puisissa mökeissä, jotka ovat kestäneet tähän päivään asti.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että puun käyttö rakentamisessa on huonoissa kantimissa. Vain Itävallasta tuntuu löytyvän linkki designin ja koko tuotantolinjan läpi. Muun muassa tuo osaaminen on menetetty Pohjoismaissa ajan myötä. Esimerkiksi norjalaisen kohteemme puurakenteet tuodaan Itävallasta.

Pääkysymys on kuinka löydetään tuotantoprosessi, joka linkitetään paikalliseen talouteen ja paikalliseen tietoon ja osaamiseen.

 

Onko puunkäyttö Suomessa unohdettu resurssi, kun puu menee sellutehtaisiin eikä sitä jalosteta riittävästi?

Puurakentaminen Suomessa olisi erityisen kestävä tapa rakentaa. Se on täällä paikallinen materiaali, sen kierrätysmahdollisuudet ovat hyvät, rakenteet  yksinkertaisia ja helppoja rakentaa ja se kestää pitkään sekä vanhenee kauniisti.

Puurakennuskulttuuri kehittyy, kunhan ihmiset saadaan siitä tietoiseksi. Jos tiedotuksessa on kyse vain imagosta, peli on menetetty. Estetiikka löytyy materiaalin käytöstä – siitä kuinka rakenteet tehdään ja kootaan yhteen.

 

Mikä on kestävän kehityksen ydinkysymys rakentamisessa?

Kestävän kehityksen ja arkkitehtuurin ongelmallisin kysymys on: Mikä on kestävää – mikä on pitkän tähtäimen etu? Lyhyen tähtäimen voitoistakin joku maksaa aina laskun.

 

Teksti ja kuva: Tiltu Nurminen

 

Mitä Turku-SAFA tekee?

Turku-SAFA toimii aktiivisesti järjestäen tapahtumia sekä jäsenilleen että yleisölle. Viime vuonna paikallisyhdistys järjesti mm. seuraavia tapahtumia:

MAALISKUU: Vuosikokous 11.3.2014

Kokous järjestettiin tilausravintola Neuvolansalissa ravintola E.Ekblomin yhteydessä Turussa. Ennen kokousta tutustuttiin Turun Kirjastosiltaan.

Vuosikokouksen ja illallisen jälkeen kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi kertoi Kirjastosillan asemakaavasta, suunnitelmista ja eri vaiheista.

 

TOUKOKUU: Suljetut Tilat Turku –tapahtuma 24.5.2014

Ensimmäistä kertaa järjestetty Suljetut Tilat Turku -tapahtuma avasi ovet kaupunkilaisille sinne, minne ei tavallisesti pääse. Kiertokäyntien kohteiksi oli valittu kolme tyhjillään olevaa teollisuuslaitosta, joiden uusiokäyttöä ollaan suunnittelemassa tai jo toteuttamassa.

Kohteissa kerrottiin rakennusten toiminnallisesta historiasta ja kiertokäynnin aikana oli mahdollista itse havainnoida rakennusten nykytilaa. Lisäksi kohteissa esiteltiin rakennuksista tehtyjä suunnitelmia ja muita tulevaisuuden visioita. Kohteemme Aurajoen alajuoksulla olivat Wärtsilän vanha konepaja-/kaarihalli L-tehdas, Turku Energian Kaasukello ja Turku Energian voimalarakennuksen turbiinihalli ja kattilahuone.

Kierroksille oli vapaa pääsy. Tapahtuma pyrki osaltaan tuomaan suunnittelijoita ja asukkaita lähemmäksi toisiaan sekä lisäämään keskustelua arkkitehtuurista ja sen mahdollisuuksista.

 

KESÄKUU: Toimistotreffit 4.6.2014 

Turku-SAFA järjesti yhdessä Arosuo Arkkitehdit Oy:n kanssa Toimistotreffit. Tilaisuudessa Betoni-lehden päätoimittaja Maritta Koivisto ja Tiina Suonio Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä kertoivat betonilla ja betonituotteilla rakentamiseen liittyvistä uusista mahdollisuuksista.

Tilaisuudessa esiteltiin myös isäntänä toimineen Arosuo Arkkitehdit Oy:n suunnittelukohteita. 

 

 ELOKUU: Arkkitehtuuriklinikka Turun Taiteiden Yössä Hansatorilla 14.8.2014

Klinikalta sai apua akuutteihin sekä kroonisiin suunnittelukysymyksiin. Vastaanotolle sai tulla kertomaan sydämelleen kertyneitä ajatuksia rakentamisesta. Oli mahdollisuus kysyä ja keskustella arkkitehtuurista, suunnittelusta tai rakentamisesta.

Mukaan sai ottaa pohjapiirustuksen, oman luonnoksen tai kertoa ideastaan. Vastaanotolla SAFA arkkitehdit kuuntelivat, tutkivat oireet, tekivät diagnoosin ja kirjoittivat reseptin.

Lisäksi klinikalla jaettiin yleisölle Arkkitehtuurin opaskarttaa, opasta Ekologisesti kestävästä rakentamisesta sekä Pientalosuunnittelijaopasta.

  

SYYSKUU: Kotimaan ekskursio – Road Trip 6.-7.9.2014

Matkan ohjelmaan kuuluivat lauantaina sosiaaliasema Tipotie Tampereella hankearkkitehti Liisa Parviaisen esittelemänä, Gösta museo Mäntässä sekä valaistuskävely Jyväskylän illassa. Sunnuntaina vierailimme Aalto-museossa ja Kuokkalan kirkkossa Jyväskylässä sekä Alvar Aallon Muuratsalon koetalossa.

 

MARRASKUU: Toimistotreffit 5.11.2014

Turku-SAFA ja Helin & Co Architects järjestivät yhdessä Toimistotreffit. Tilaisuudessa toimitusjohtaja, taiteilija Tuula Lehtinen ja kulttuurituottaja Matti Koistinen Frei Zimmer Oy:stä kertoivat toteutuneista taidehankkeista sekä taiteen eri mahdollisuuksista rakennushankkeisiin ja niiden suunnitteluun liittyen.

Arkkitehti Hanna Euro esitteli tilaisuuden isäntänä toimineen Helin & Co Architects suunnittelukohteita. Arkkitehti Pauno Narjus esitteli Valtion taideteostoimikunnan valitsemia eri rakennuksiin liittyviä taideteoksia.

 

Bryggman –apurahan jakotilaisuus 6.11.2014

Carin ja Erik Bryggmanin rahaston vuoden 2014 apuraha nuorelle arkkitehdille luovutettiin Turussa Joella Galleriassa, joka sijaitsee Erik Bryggmanin piirtämässä asuinkerrostalossa osoitteessa Läntinen Rantakatu 21.

Apuraha myönnettiin Toni Österlundille ansioista algoritmisen arkkitehtuurin uraauurtavana kehittäjänä ja hyödyntäjänä. Voittajatyö esiteltiin juhlaillallisen merkeissä ravintola Torren Vihreässä -kabinetissa.

 

Pop Up –valokuvanäyttely 27.11.2014 – 31.1.2015 

Arkkitehtuuriin liittyvä Pop Up -valokuvanäyttely Eerikinkadun ja Kristiinankadun kulmauksen tyhjillään olevien liiketilojen näyteikkunoissa. Esillä valokuvia otsikolla ”Turku SAFA EXCU 2014”. Arkkitehtien ottamien valokuvien ja niiden aiheiden toivottiin herättävän keskustelua ohikulkijoissa.

Esillä olevien kuvien avulla nähdään kuinka asioita on ratkaistu muualla ja voidaan pohtia, kuinka hyviksi koettuja ratkaisuja voitaisiin soveltaen toteuttaa mahdollisesti myös Turussa. Näyttelyn avajaiset pidettiin 3.12. samanaikaisesti viereisen liiketilan Plækä & Kaverit Pop Up -joulukaupan avajaisten kanssa.

 

Vaalikokous ja pikkujoulut 28.11.2014 

Kokous järjestettiin Turun uudistuneessa Kauppahallissa. Kokouksessa valittiin toimihenkilöt seuraavalle kaudelle sekä esiteltiin kuluneen vuoden toimintaa. Kokouksen jälkeen vietettiin pikkujouluja.

  

JOULUKUU: Studia Generalia 8.12.2014

Turun seudun arkkitehdit Turku-SAFA ja Turun kaupunki järjestivät yhteistyössä avoimen Studia Generalia -yleisöluennon teemalla ”Ryhmärakennuttaminen ja yhteisöllinen asuminen”.

Tilaisuuden tarkoitus oli lisätä yleistä tietoa ja tietoisuutta ryhmärakennuttamisen sekä yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksista, edesauttaa mahdollisten teemaan liittyvien hankkeiden käynnistymistä sekä tukea näin osaltaan asumisen vaihtoehtojen monipuolistumista Turun seudulla.

Ryhmärakennuttamisesta esitelmöi arkkitehti Juha Sarakorpi ja yhteisöllisestä asumisesta arkkitehti Anna Helamaa. Esitelmien jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja ko. teemoista käytiin avointa keskustelua.

 

YLEISTÄ:

Turku-SAFAn laatima Arkkitehtuurin opaskartta

Kartassa on esitetty arkkitehtuurikohteita Turusta, Kaarinasta, Naantalista, Paimiosta, Paraisilta ja Raisiosta. Kartan tekstitys on sekä suomeksi että englanniksi. Karttaa jaetaan Turku SAFAn yleisötilaisuuksissa. Kartta saa myös kaupungin turisti INFOsta. Turun ja Turun seudun arkkitehtuurin opaskartta löytyy myös verkosta: http://turku.safa.fi/turku_ark_opaskartta.html

Turku-SAFAn laatima Pientalosuunnittelijaopas

Pientalosuunnittelijaopasta jaetaan toiminta-alueen rakennusvalvonnoissa, muissa virastoissa sekä paikallisosaston järjestämissä yleisötilaisuuksissa. Opas on tarkoitettu pientalorakentajille ympäristökuntien rakennusvalvontojen sekä muiden sidosryhmien työkaluksi. Oppaassa esitellään alueella toimivia pientalosuunnittelijoita ja kerrotaan rakentamisprosessista sekä arkkitehdin palveluista.

Toimintaedellytysten parantaminen

Mahdollisuuksien mukaan on yleisesti pyritty vaikuttamaan yhteisten ammatillisten toimintaedellytyksien parantamiseen toiminta-alueella sekä vaikuttamaan toiminta-alueen kuntiin niin, että ne järjestäisivät nykyistä enemmän arkkitehtuurikilpailuja ja että suunnitteluun varattaisiin riittävät resurssit.

Verkkosivut

Turku SAFA ylläpitää omia verkkosivujaan osoitteessa: http://turku.safa.fi/

 

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

Teksti laadittu toimintakertomuksen 2014 pohjalta.

Katso myös facebookista ”SAFAn paikallis- ja alaosastot”!

Arkkitehtien aatoksia alkaa

Tämä on Turku-SAFA:n blogi. Sen tarkoituksena on kertoa Turun seutukunnan arkkitehtien ajatuksista ja työnkuvasta erilaisissa tehtävissä.

Arkkitehteja työskentelee yrittäjinä, suunnittelijoina arkkitehtitoimistoissa tai maankäytön konsulttitoimistoissa sekä kunnan tai valtion palveluksessa esimerkiksi rakennusvalvonnassa, asemakaavoituksessa tai vaikkapa maakuntahallinnossa.

Julkaisuissa tuodaan esille heidän visioitaan ja ideoitaan liittyen kaupunkisuunnitteluun, rakennussuunnitteluun, korjausrakentamiseen ja muihin arkkitehtuurin osa-alueisiin.

Tarkoituksena on välittää erilaisia näkemyksiä ammattikunnan sisällä sekä jakaa työn sisältöä myös muulle yleisölle, joka on kiinnostunut arkkitehtuurista harrastuksena tai elinympäristöjen ja kaupunkien kehittämisen kannalta.

Blogia ylläpitää tällä hetkellä Tiltu Nurminen, Turku-SAFAn paikallisasiamies.