Terve talo -seminaari keräsi runsaasti yleisöä

Curatio ry, Turku-SAFA ja Rakennusperinteen Ystävät ry järjestivät yhdessä Terve talo -seminaarin 24.9.2016 Turun linnassa.

Luentojen aikana pohdittiin rakennammeko kertakäyttötaloja vai satoja vuosia kestäviä rakennuksia – ja onko nykyisillä rakennusmääräyksillä ylipäätään mahdollista rakentaa terveitä taloja? Seminaari käsitteli terveen talon rakennusfysikaalisia lainalaisuuksia ja antoi neuvoja suunnittelijoille, rakentajille ja kunnostajille.

Suomalaisessa rakennuskannassa lähes itsestään selvyydeksi muodostuneet sisäilmaongelmat ovat seurausta virheellisistä rakennustekniikoista, määräyksistä ja rakentamistavoista. Seminaarissa esiintyneet luennoitsijat muodostivat kattavan asiantuntijaryhmän rakentamisen koko kentästä – tutkimuksesta viranomaismääräyksiin ja rakennusfysiikasta käytännön rakentamiseen.

Seminaariohjelma jakautui aamupäivän teoreettiseen ”tutkimukseen, teoriaan ja määräyksiin” ja iltapäivän käytännön läheisempään ”kestävää rakentamista käytännössä” osaan. Ajankohtainen aihe sekä erittäin asiantuntevat luennoitsijat herättivät runsaasti kiinnostusta ja paikalla oli noin 200 aiheesta kiinnostunutta ihmistä. Vähintään saman verran tilaisuutta kuunneltiin live-lähetyksen kautta netissä.

Tilaisuus videoitiin ja kaikki esitykset löytyvät nyt YouTubesta!

Seminaarin juonsi Curatio Turunmaan korjausrakentamisyhdistys ry:n Kestävä korjausrakentaminen -hankkeen neuvonta-arkkitehti Antti Nyman. YouTube -video: Antti Nyman: Seminaarin avauspuheenvuoro.

Tunnettu mikrobiologi, Aalto yliopiston professori emerita Mirja Salkinoja-Salonen kävi läpi luennossaan uusimpia tutkimustuloksia siitä miten rakennustarvikkeisiin sisällytetyt lisäaineet, saneerauksissa käytetyt antimikrobiset kemikaalit, sekä julkisten tilojen ja kotien siivouksessa käytetyt puhdistusaineet vaikuttavat terveyteemme. Meillä on maailman puhtain ilmasto, mutta sairaat lapset – miksi? YouTube -video: Mirja Salkinoja-Salonen: Antimikrobisten tuotteiden vaikutukset rakennusterveyteen ja ihmiseen

Dynaamiset Rakenteet ry:n toiminnanjohtaja Juho Laaksonen on kansakoulurakentajan pojanpoika. Hän pohdiskeli esityksessään sitä miten rakentaminen on muuttunut kahden sukupolven aikana? Laaksonen kertoi luonnonkuituisten materiaalien tutkimuksesta ja siitä miten rakentamisperinteemme sopii nykyaikaan. Esitelmässä kuultiin, mitä heikkouksia nykyaikaisen rakennustekniikan kosteusteknisessä toimivuusarvioinnissa on havaittu ja miten suunnittelukäytäntöjä pystytään parantamaan. YouTube -video: Juho Laaksonen: Hengittävät rakenteet – tiede nostalgian takana

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen kertoi johtavana viranomaisena viranomaismääräysten roolista rakentamisessa. Hän kertoi mikä on viranomaismääräysten tavoite ja merkitys rakentamisprosessissa. Rakentamista pyritään ohjaamaan myönteiseen suuntaan, mutta kyse on aina tiettyjen rakentamiseen liittyvien lakien tulkinnasta. YouTube -video: Lauri Jääskeläinen: Viranomaismääräykset – mikä sitovaa, mikä ohjaavaa?

Rakennuskonservaattori, FM Kati Lahtinen on rakennusperinteen parissa toimiva yrittäjä. Luennollaan hän kävi läpi konkreettisia keinoja asua ja ylläpitää vanhaa rakennusta niin, että energiankulutus pysyy aisoissa. Onko lisäeristämiselle vaihtoehtoja ja miten esimerkiksi antiikkista tulisijaa kannattaa käyttää niin, että se lämmittää ja pysyy myös ehjänä? YouTube -video: Kati Lahtinen: Miten huolehtia vanhan rakennuksen energiataloudesta?

Savi ry:n puheenjohtaja Erika Sillander on savirakentamiseen erikoistunut muotoilija . Hänen esityksessään saatiin katsaus savirakentamiseen: Mitä savi on, miten savi käyttäytyy rakennusaineena ja ennen kaikkea, miten sitä voidaan käyttää rakentamisessa nykypäivänä. Savi on ikivanha rakennusaine, jota on Suomessa käytetty rakentamisessa yhtä kauan kuin puuta. YouTube -video: Erika Sillander: Saven mahdollisuudet rakentamisessa

Restaurointiin erikoistuneella rakennusyrittäjällä Lauri Leppäsellä oli vahva näkemys nykyaikaisen rakentamistavan tuottamista ongelmista rakennetussa ympäristössämme. Luennolla kuultiin käytännön läheisesti mikä vaikutus vaikeasti sovellettavilla määräyksillä ja yksipuolistuneella rakentamistavalla on rakennustemme terveellisyyteen. YouTube -video: Lauri Leppänen: Rakentajan näkökulma toimivasta rakentamisesta

Kuvassa Lauri Leppänen, Erika Sillander, Mirja Salkinoja-Salonen ja Kati Lahtinen.

Seminaarin luentoesitykset on jaettu vapaasti dokkari.fi -sivustolla. Suora linkki kansioon: Terve talo -seminaarin materiaali.

(Klikkaamalla dokkaripaketin kohdalla Ilmainen-nappia, paketti siirtyy ostoskoriin. Jos et ole kirjautunut, niin järjestelmä pyytää kirjautumisen – voit tehdä omat tunnukset tai kirjautua Facebookin, Googlen tai Linkedinin -tunnuksilla. Kun olet tehnyt ostoksen – ei maksua koska ilmainen materiaali – niin dokkaripaketti siirtyy omalle tilillesi. Pääset siihen käsiksi Dokumenttien hallinta-osiossa. Klikkaamalla dokkaripaketin nimeä, kaikki sen sisältämät dokumentit listautuvat alapuolelle. Klikkaamalla yksittäisen dokumentin nimeä, voit avata tai ladata sen omalle koneellesi Versiot- osion Lataa tiedosto -nappia. Voit myös antaa esim. arvostelun materiaalille.)

Seminaarin järjestäjien puolesta kiitämme luennoitsijoita ja yleisöä osallistumisesta tilaisuuteen!

Teksti Antti Nyman ja Tiltu Nurminen,  kuvat: Tiltu Nurminen

Mainokset

Kati Lahtinen: Vanhan talon lämpö- ja energiatalous

Turku-SAFA kutsui rakennuskonservaattori, FM Kati Lahtisen pitämään yleisöluentoa Turun pääkirjaston luentotilaan viime vuoden lopulla. Hänen esityksessään tuli esille kiinnostavia argumentteja perinteisten rakenteiden puolesta.

Yli satavuotiaita taloja on Suomessa vain 2 % rakennuskannasta. 80 prosenttia rakennetusta alasta on rakennettu 60-luvulla tai sen jälkeen.

Nykymääräysten mukaiset energiaremontit uhkaavat vanhojen talojen rakennushistoriallista arvoa. Näissä rakennuksissa on monta muutakin arvoa, jotka tulisi ottaa huomioon, kuten arkkitehtoninen harmonia ja estetiikka, taloudellinen arvo, tekninen toimivuus ja asumisterveellisyys.

Energiatehokkuus vai ekotehokkuus?

Ympäristöministeriön väitteen mukaan rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 %, johon kuuluu kylläkin asumisen lisäksi myös kaikki muu yhteiskuntarakentaminen kuten teiden ja siltojen rakentaminen. Talojen lämmityksen osuus energiankulutuksesta on 24 %. Vanhojen talojen osuus tästä on siis äärimmäisen pieni ja säästöpotentiaali niiden kohdalla on vain noin 0,1-0,3 %.

Onko vanhojen talojen lisäerityksellä siis kuitenkaan ollennaista merkitystä kokonaisenergiansäästössä, kun samalla voidaan vahingossa pilata talon muita ekologisia ominaisuuksia.

Energiatehokkuus on vain yksi osa isompaa kokonaisuutta eli ekotehokkuutta. Muita yhtä tärkeitä osa-alueita ovat huollettavuus, materiaalien säästö, jätetuotanto ja päästöt sekä pitkäikäisyys.

Mihin tuo lämmitysenergia sitten kuluu? 20-35 % siitä kuluu sisäilman lämmitykseen, joka häviää ilmanvaihdon myötä ja noin 15-20 % lämpimän veden tuottamiseen. Näihin asioihin voi tehdä parannuksia ilman remontteja, muuttamalla käyttötottumuksia.

Onko ikkunoiden vaihdolla olennaista merkitystä energiankulutukselle?

Paljonko ikkunoiden uusimisella voi säästää? Esimerkkilaskelmassa vanhan noin 180 m2 suuruisen omakotitalon säästö vuodessa olisi noin 200-400 €. Takaisinmaksuaika uusien ikkunoiden osalta olisi siis noin 25 vuotta. Kestävätkö nuo uudet ikkunat sitten 25 vuotta ilman huoltokuluja?

Usein uusia ikkunoita harkitaan myös melusuojauksen vuoksi. Lainsäätäjä ei kuitenkaan vaadi desibeliarvojen parantamista eikä pakota vaihtamaan vanhoja ikkunoita uusiin. Mikä on sitten kustannusoptimaalinen taso – Pekka Saaksin väitöskirjan mukaan vanhat ikkunat ovat tästä näkökulmasta jopa parempia kuin uudet.

Sitä paitsi vanhan rakennuksen kuuluukin vähän antaa lämmön karata. Se on hinta siitä, että talo hengittää.

Mikä on hengittävä rakenne?

Hengittävyys tarkoittaa virheensietokykyä, sitä, että jos rakenteeseen pääsee kosteutta, rakenne ei silti petä vaan luovuttaa kosteuden pois aikanaan joko vuodenaikojen vaihtuessa tai sopivan tuuletuksen avulla.

Hengittävä rakenne ei tarkoita samaa kuin vetoisa, vaan se on aktiivinen, sisäilmaa tasapainottava, höyrynsuluton rakenne. Se on myös hygroskooppinen, eli tasapainottaa, varastoi ja luovuttaa vesihöyryä.

Samoin se mahdollistaa diffuusion, eli kaasun osapaine-erojen tasaantumisen rakenteen sisä- ja ulkopuolella. Myös muut kaasut kuin ilma, kuten hiilidioksidi pääsevät kulkeutumaan sisältä ulos. Hengittävä rakenne kaipaa kuitenkin lisäksi tuuletusta ja painovoimaista ilmanvaihtoa.

 

Miten talon eristäminen vaikuttaa sisäilmaan?

Moderni talo on koneellisen ilmanvaihdon myötä alipaineinen – vanha talo taas luonnollisella tavalla ylipaineinen. Alipaineisen talon ongelma on, että se tuo materiaalipäästöt rakenteista sisäilmaan. Näissä kahdessa rakennetyypeissä on ihan päinvastainen toimintaperiaate.

Eristämisessä olisi käytettävä hengittäviä materiaaleja, parhaimmassa tapauksessa luonnonmateriaaleja. Luonnonmateriaaleissa on ihan normaaleja bakteereja kuten luonnossa, metsässä tai pellolla.

Jos vanhaa taloa lisäeristetään sisäpuolelta, kokonaisrakenne jäähtyy ja kosteus kerääntyy helpommin rakenteisiin. Lisäeristäessä pitää huomioida sisätilan lämpötila ja kosteusrasitus. Lisälämmöneristeen osuus saisi olla hirsiseinässä enimmillään 30 mm.

Perinteinen hengittävä seinärakenne koostuu lautaverhouksesta, tervapaperista, hirrestä ja pinkopahvista.

 

Miten lämmöneristävyyttä voi parantaa?

Ilmatiiviyttä voi parantaa pinkopahvilla tai rakennuspaperilla. Yläpohjaa voi lisäeristää perinteisillä rakennusmateriaaleilla. Lisäeristystä kannattaa tehdä silloin, jos remontti on jo jostain muusta syystä käynnissä.

Vanhastaan hirsiseinien lämmönpitävyyttä on parannettu myös sisäpuolisilla savirappauksilla. Vanhan rakenteen päälle voi tehdä kerroksen saven, olkisilpun tai muun kuidun, lannan ja hiekan sekoituksesta.

Yläpohjan eristeet ovat usein turvetta ja sammalta, joiden seassa on vähän savea ja hiekkaa. Näitä ei kannata poistaa, sillä vanha eristekerros on hyvä massiivinen ääneneriste, parempi kuin uusi selluvilla.

Saven etuna on myös puuta suurempi hygroskooppisuus, eli se on myös turvallinen materiaali puuta vasten. Sisäseinässä savirappaus on varteenotettava vaihtoehto – ulkopuolella se täytyy suojata säärasitukselta.

 

Mistä rakennuksen energiankulutus koostuu?

Kulutukseen vaikuttavat mm. asumistaso, varustelutaso kodintekniikan ja talotekniikan osalta, asumistottumukset, rakennuksen käytön hallinta, lämmitystapa ja valitut energiamuodot. Asukkaalla pitää olla valinnanmahdollisuus siitä, miten hän haluaa säästää energiaa.

 

Teksti: Tiltu Nurminen, kuvat Kati Lahtisen esitelmästä

Lisää Kati Lahtisen tutkimuksia energiataloudesta voi lukea hänen kirjastaan Viri ja valkee – vanhan rakennuksen lämpö- ja energiatalous (Lunette rpp 2014). Ja luentoon liittyvää materiaalia voi tutkia tästä linkistä.

EKOPÄIVÄN JATKO-OSA

Yleisölle avoin Turku-SAFAn energiailta:
VANHAN TALON LÄMPÖ- JA ENERGIATALOUS
Luento Turun pääkirjaston Studiossa 30.11.2015, klo 16.00 – 17.00
Puhujana rakennuskonservaattori FM Kati Lahtinen**
Energiatehokkuus on entistä keskeisemmässä roolissa tämän päivän
asumisessa. Miten vanha rakennus on mahdollista sopeuttaa näihin
vaatimuksiin? Onko lisäeristäminen aina järkevää ja mitä sanoo
lainsäädäntö? Entä mikä on energiatehokkuuden ja ekotehokkuuden ero?
Luennolla käydään läpi erilaisia tapoja hillitä energiankulutusta
huomioiden vanhan talon rakennushistoriallinen arvo sekä
rakennustekninen toimivuus. Konkreettisia vinkkejä annetaan esimerkiksi
lähes unohdetun materiaalin, saven, hyödyntämisestä. Luento keskittyy
rintamamiestaloihin ja sitä vanhempiin rakennuksiin.
**
Rakennuskonservaattori, FM Kati Lahtinen on rakennusperinteen parissa
yli kymmenen vuotta toiminut yrittäjä, joka kunnioittaa työssään
vanhojen  rakennusten ekologisuutta, historiaa, estetiikkaa ja
rakennusteknistä toimivuutta. Hän on kirjoittanut myös kirjan Viri ja
valkee – vanhan rakennuksen lämpö- ja energiatalous (Lunette rpp 2014).