Maarit Kaipiainen – arkkitehtuurin moniottelija

Vaatimattoman ja ystävällisen älykön taustalta löytyy uskomattoman moninainen työura. Ammattikunnan etujen ajajana tämä SAFA-aktiivi on toiminut sekä Turku-SAFA:n puheenjohtajana 2008-09 että lukuisissa SAFAn luottamustehtävissä jo 90-luvun alkupuolelta lähtien.

Arkkitehdin ura on ollut erittäin monipuolinen, mutta pääpainopisteen voisi tulkita olleen arkkitehtuuritutkimuksen ja asuntosuunnittelun parissa. Yhdyskuntien rakentuminen on teema, joka kytkee koko työuran erilaiset vaiheet toisiinsa.

Erilaisia tutkimuksia, selvityksiä, artikkeleita, esitelmiä ja arkkitehtuuriarvosteluja hän on kirjoittanut lähes satakunta. Laaja kirjallinen työ on kuitenkin vain osa työkenttää, johon on kuulunut mm. tutkimus- ja opetustyötä Yhdysvalloissa ja Suomessa, kaavoitustyötä virkamiehenä sekä oman toimiston pitämistä – välillä päätoimisesti ja välillä sivutoimisesti.

Ammattiura huipentui maankäytön suunnittelun asiantuntemukseen ELY-keskuksen ylitarkastajan virassa. Eläkkeelle Maarit jäi keväällä 2015, mutta jatkaa aktiivista toimintaa luottamustehtävissä, kuten SAFAn liittovaltuuston varapuheenjohtajana ja yhdyskuntasuunnittelun toimikunnan jäsenenä.

maaritkaipiainen-1

Mihin SAFA:a tarvitaan?

Maarit toteaa: ”SAFAn merkitys on olla keskustelutahona valtion ja rakennusalan organisaatioiden kanssa. Jos ei olisi SAFA:a, kuka esittäisi näkemyksiä siitä, mitä mieltä arkkitehtikunta on eri aiheista. Hänen mukaansa keskeistä on, että ammattialan ääni on organisoidusti olemassa ja kollektiivinen näkemys on riittävän luotettavasti muodostettavissa.”

”Osa nuoremmista arkkitehdeista ei näe, että tällaisella yhteisöllä olisi merkitystä. Kuitenkaan yksittäinen ääni ei saa samaa painoarvoa kuin virallinen yhteisö. SAFA-jäsenyys on tutkintotodistuksen lisäksi ammatti-identiteetin sinetti”, hän jatkaa.

thumb_IMG_4151_1024

Polveileva ura kahdella mantereella

Helsingissä syntynyt Maarit sai kipinän arkkitehdin ammattiin jo noin kymmenvuotiaana seuratessaan, kun hänen vanhempansa rakennuttivat asuintaloa Ilomantsissa. Hän oli työmaalla usein mukana ja piirsi itse suunnitelmia millimetripaperille sekä rakensi pienoismalleja. Lukioaikana hän totesi, että arkkitehtuuri on monipuolinen ammatti – ala, jossa vähän kaikesta pitää tietää jotain.

Maarit kertoo: ”Valmistuin korkeakoulusta Otaniemestä vuonna 1977 ja päädyin jatkamaan opintojani Cornellin yliopistossa New Yorkin Ithacassa, jossa suoritin sikäläisen Master of Architecture -tutkinnon. Opetus oli enemmän teoreettista ja filosofista kuin Suomessa.” Sieltä löytyi myös assistentin töitä, joilla pystyi rahoittamaan opiskelua. Myöhemmin hän siirtyi arkkitehtuurin opettajan tehtäviin Syracusen yliopiston arkkitehtuuriosastolle arkkitehtuurin perusteiden pariin.

Laaja-alaiseen uraan on kuulunut myös työtä VTT:n tutkijana pohtien asuntorakentamisen markkinoita ja ekologista rakentamista. Näitä tutkimustuloksia löytyy yliopistojen kirjastoista ja asuntohallituksen julkaisuista. Hän aloitti myös väitöskirjatyön tulevaisuudenkuvista suomalaisissa asuntosuunnittelukilpailuissa Tulevaisuuden koti –tutkijakoulun puitteissa.

Turkuun Maarit muutti amerikkalaisen aviomiehensä, arkkitehti Richard Alaskewiczin kanssa vuonna 2005. Turun seudulla työ on vienyt häntä sekä Raisioon kaavoittajaksi, Turkuun Bryggman-säätiön perustamishankkeeseen että ELY-keskukseen ylitarkastajaksi.

maaritkaipiainen-3 

Kritiikkiä maankäytön suunnittelun tulevaisuudennäkymistä

Maarit tuumaa: ”Nykyisen hallituksen tavoitteisiin kuuluu, että valtion ohjausta maankäytön suunnittelussa halutaan tietoisesti ajaa alas. Ongelma on se, että pienissä kunnissa ei välttämättä ole maankäytön suunnittelun osaamista ja ne voivat pahimmassa tapauksessa olla konsulttien ja lobbareiden pyöriteltävänä. Parin vuoden päästä maankäyttöön liittyvät tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista maakuntahallintoon nimikkeellä ”maankäytön edistäminen”.

Hän huomauttaa, että maankäyttö muodostuu monen alan kokonaisuutena – siihen liittyy mm. luonnonsuojelu, liikennesuunnittelu ja kaavoitus. ELY-keskuksessa noiden alojen asiantuntijat olivat kaikki samassa talossa. Oli helppo tehdä yhteistyötä ja pitää palaveria.

Samaan aikaan kunnilta viedään muita tehtäviä pois. Tilalle tulee ”maankäytön itsenäisyyttä” ja ”normien purkua”. Kysymys kuuluu: Jaksavatko kunnat ajatella pitkäaikaisuutta vai poukkoillaanko sattumanvaraisesti lyhyen tähtäimen hankkeiden perässä?

Nykyinen hallitus halusi poistaa jopa kaikkien kuntalaisten valitusoikeuden (vain kaava-alueen naapuri olisi voinut valittaa) ymmärtämättä sitä, että kaavojen vaikutus on laaja. Se olisi ollut aikamoinen tyrmäys kansalaisten osallistamisen periaatteelle.

thumb_IMG_4153_1024

Vapaa-aika taiteen, musiikin ja historian parissa

Vapaa-ajallaan Maarit on innokas akvarellimaalari ja on osallistunut jo 80-luvun lopulta lähtien useita kertoja SAFA:n akvarellileireille. Myöhemmin myös Kuhmon musiikkijuhlista on tullut mieluisa vierailukohde kesäisin. Edelleen hän taiteilee Turun Sunnuntaimaalareiden kursseilla Barkerin tehtaan työtiloissa, lähellä kotia.

Myös sukututkimusharrastus kiehtoo. Se on isän perintöä, jonka mukana hahmottuu eri ammattialojen edustajien silloin elämäntapa ja ihmisten kiinnittyminen eri paikkoihin.

Äskettäin Maaritia on työllistänyt oman talon putkiremontin eteneminen. Maaritin ja Richin kauniissa ja viihtyisässä kodissa on pidetty useita ammattiin liittyviä kokouksia ja viihdytetty kollegoita kesäjuhlissa.

maaritkaipiainen-2

Ammattiuralta on tiivistynyt mieleen erityisesti joitain ajatuksia

Kiehtovinta arkkitehdin ammatissa on se, että pitää koko ajan päivittää tietämystään monesta asiasta – tietämisen tarve ei tyhjene.

Aikataulut rajoittavat työn tekemistä, mutta silti mikään asia ei tule koskaan täysin valmiiksi.

Nuorille hän antaa ohjeeksi: ”Ammatin sisällä on runsaasti valinnanvaraa mille sektorille suuntautuu. Polun varrella on monenlaisia haaroja, joita voi seurata. Tärkeää on tilan hahmotus ja kuvittelukyky. Ammatti sopii ihmiselle, joka on yleiskiinnostunut monista erilaisista asioista!”

thumb_IMG_4157_1024

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

 

 

Mainokset

Muotoja ja makuja Madridista

Syyskuun loppupuolella lähdimme turkulaisten arkkitehtien 30 hengen porukalla käymään Espanjassa. Käytössämme oli pitkä viikonloppu perjantaista maanantaihin. Toki täysipainoisimmat päivät olivat lauantai ja sunnuntai, jolloin emme matkustaneet lentokoneella, vaan bussilla.

Harvinaisen hienoa oli se, että matkamme järjesti ja organisoi pääasiassa espanjalaissyntyinen, nyttemmin turkulaistunut, naisarkkitehti Pilar Meseguer, joka toimii myös Turku-SAFAn hallituksessa aktiivisesti.

Hänen ansiostaan löysimme taatusti kiinnostavimmat kohteet ja maukkaimmat ruokapaikat Madridin alueella.

Kiitokset myös hänen puolisolleen Terolle, joka varmasti oli hyvänä apuna järjestelyissä.

Koska meillä oli bussi käytössämme, pääsimme kiertelemään kaupungin reunoja myöten kohteitamme, joita mahtui matkan varrelle yllättävän paljon.

Voisi sanoa, että retki oli täynnä kiehtovien arkkitehtuurikohteiden ilotulitusta.

Hätkähdyttävän kiinnostavia rakennuksia löytyi yksi toisensa perään ja paljon jäi varmasti vielä näkemättäkin.

Ryhmänä nautimme myös yhdessä kaikki lounaat ja illalliset, jolloin tutuksi tulivat sellaisetkin kollegat, joihin ei ollut ehkä ennen ehtinyt niin hyvin tutustua.

Ihmiset tuntuivat seurustelevan luontevasti aina erilaisissa kokoonpanoissa ja varmasti saatiin kerättyä kokoon myös aimo annos yhteishenkeä.

Ainakin jotain sellaista oli havaittavissa tämän joukon hyväntuulisessa ja leppoisassa ilmapiirissä, joka kantoi takaisin koti-Suomeen asti.

Järjestämme matkakuvista vielä Pop Up –valokuvanäyttelyn perinteiseen tapaan tämän syksyn aikana. Paikka löytynee jostain Turun keskustasta.

Tästä linkistä löydät matkaohjelman.

Kuvat ja teksti: Tiltu Nurminen

 

Neuvottelutaidon koulutus toukokuussa

Turku-SAFA tarjoaa neuvottelutaitokoulutusta jäsenilleen kaksipäiväisen kurssin muodossa !
Kouluttaja: Jonna Kangasoja / Akordi Oy
Aikataulu: Kurssipäivät kahtena tiistai-iltana toukokuussa 12.5 ja 19.5.2015 Klo 17-20
Alkanut vuosi on SAFAssa vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnallisten työmuotojen kehittämisen teemavuosi. Teemavuonna neuvotteluun ja vuorovaikutukseen liittyvää osaamista ja kyvykkyyttä kehitetään koko valtakunnallisessa organisaatiossa.
Konkreettisesti se merkitsee vuoden aikana toteutettavia kehittämishankkeita SAFAn toimistossa ja alueosastoissa, sekä luottamushenkilöille ja jäsenistölle tarjottavaa koulutusta ja mentorointia.
Neuvottelukoulutuksen tavoitteena on tuoda paikallisia toimijoita yhteen ja luoda osaltaan pohjaa paikallisen konflikteja ennakoivan yhteistyön pohjaksi. Koulutus antaa perustiedot ja taidot intressipohjaisen neuvottelustrategian hyödyntämiseen monen toimijan välisissä neuvotteluissa erityisesti maankäytön suunnittelussa ja rakennushankkeissa. Koulutus koostuu luennoista ja interaktiivisista neuvotteluharjoitteista.
Koulutuksessa käsiteltäviä teemoja:
– Intressipohjainen neuvottelustrategia: miten saavutat omat tavoitteesi ja säilytät hyvät suhteet
– Työvälineitä osallistumisprosessien hallintaan
– Fasilitatiivinen johtajuus
– Tunteet neuvottelussa
Lisätietoja kurssista: ks. sähköpostitse lähetetty jäsenkirje.
Katso myös facebookista ”SAFAn paikallis- ja alaosastot”!

Mika Rajala – uusien haasteiden edessä

Mika Rajala on diplomaattinen mies, joka toimii napakasti ryhmän vetäjänä, mutta samalla kaikkia osapuolia kuunnellen. Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) Turun paikallisosaston toiminnassa hän ehti olla mukana viisi vuotta, joista kolme viimeisintä puheenjohtajan pestissä. Itse yhtä pitkään Turku-SAFAn toiminnassa mukana olleena voin todeta, että kyseessä on varsin aktiivinen, aikatauluista ja suunnitelmista kiinnipitävä, mutta silti rennon leppoisa henkilö, jonka nauru tarttuu helposti muihinkin.

Puheenjohtajan pesti päättyi vuodenvaihteessa ja tilalle valittiin Tarja ”Penni” Pennanen. Mika varmaan arveli pääsevänsä jatkossa vähän helpommalla arkkitehtien edunvalvonnan suhteen, mutta ”joutuikin” heti saman tien VATA Safan edustajaksi SAFAn hallitukseen. No totta puhuen, tehtävä on varmasti kiinnostava ja tarjoaa näköalapaikan arkkitehtien toimintaan kaikessa monipuolisuudessaan.

 Varsinainen virka Mikalla on Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksella arkkitehtina. Työtehtäviin kuuluu kaupungin maankäytön suunnittelua ja kiinteistöjen kehittämistä eri muodoissaan. Useimmat kehityshankkeista vaativat laajaa yhteistyötä eri hallintokuntien esim. asemakaavatoimiston sekä muiden sidosryhmien välillä. Kiinteistöliikelaitos hallinnoi, ostaa, myy, vuokraa, ylläpitää, kehittää ja jalostaa jne. kaupungin kiinteistöomaisuutta.

Mika kertoo työstään: ”Toimijat, jotka haluavat sijoittua Turkuun, lähestyvät usein Kiinteistöliikelaitosta. Ellei kaupungilla ole sopivaa tonttia tarjolla, neuvotellaan Asemakaavatoimiston kanssa ratkaisuista ja mahdollisuuksista kaavoittaa maata uusiin ilmenneisiin tarpeisiin.

Kaupungilla on myös kehitettäviä alueita ja hankkeita, joiden laatuun halutaan erityisesti panostaa. Laadun kilpailuttamiseksi näille alueille järjestetään usein suunnittelu- ja toteutusryhmille suunnattuja tontinluovutuskilpailuja. Kilpailuehdotuksien takana on yleensä rakennusliikkeen ja arkkitehtitoimiston muodostama tiimi. Kilpailuehdotusta valmistellessaan tiimin tulee varmistaa ehdotuksensa taloudellinen toteuttamiskelpoisuus, koska tontinluovutuksen ehtona on kilpailuehdotuksen mukaiseen rakentamiseen sitoutuminen.”

 

Mika on toiminut myös Turun Moderni puukaupunki -hankkeen ”vetäjänä” Kiinteistöliikelaitoksen puolella. Alue tunnetaan nimellä Linnanfältti ja se sijaitsee Turun linnan läheisyydessä. ”Hanke on osa valtion puurakentamisen edistämisohjelmaa. Hankkeen alussa arkkitehtiopiskelijat tekivät alueelle diplomitöitä, joita on hyödynnetty asemakaavaluonnoksen laatimisessa”, hän kertoo.

Linnanfältin alueelle järjestettiin tontinluovutuskilpailu, minkä jälkeen suunnitelmia on kehitetty ja asemakaavaehdotus laadittu yhteistyössä voittajatahojen kanssa. Tavoitteellisesti alueen rakentaminen alkaa vuoden 2015 aikana. ”Ohjausryhmän jäsenenä seuraan, että hanke toteutuu päämäärätietoisesti hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.”, toteaa Mika.

”Aluekehityshankkeissa olemme pyrkineet miettimään yleensäkin projektinhallintaa ja kehittämään toimivia keinoja ohjata erilaisten aluekokonaisuuksien kehitystä siten, että alussa asetetut päämäärät ja toivottu lopputulos kyseisillä alueilla hallitusti saavutettaisiin. Se vaatii yhteistyötä ja tiedottamista hankkeeseen sen eri vaiheissa osallistuvien hallintokuntien ja yleensä kaikkien hankkeeseen osallistuvien välillä.”

 

Juuri nyt on käynnissä Kaarninko -nimisen alueen tontinluovutuskilpailu, jossa laatua ja hintaa on painotettu yhtä paljon. Avoin kilpailu päättyi 2.2.2015. Hankkeessa on neljä osa-aluetta, joihin arkkitehtitoimiston ja rakennusliikkeen tiimit ovat voineet jättää ehdotuksensa.

Kaarningon alueen kehitysvisiolle on antanut pohjan nuorille arkkitehdeille suunnatun Europan 11 -kilpailun voittajatyö ”Garden State”. Alueella korostetaan puutarhoja, yhteisöllisyyttä ja tiivistä ja matalaa rakentamista. Kylämäiset 2 1/2 kerroksiset rakennukset tulevat muodostamaan yhteisen pihapiirin ja omat pihat ovat korttelin ulkoreunoilla. Rakennusmassoilla muodostetaan suurkortteleita, joiden sisältä löytyy virkistysalueita ja läpikulkureittejä. Tontinluovutuskilpailua ovat olleet valmistelemassa yhteistyössä Mikan kanssa Kiinteistöliikelaitokselta maankäyttöinsinööri Suvin Panschin ja Asemakaavatoimistosta kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa.

 

Kaupunkisuunnittelu on nykyään tiimityöskentelyä, jossa tarvitaan eri alojen yhteistyötä ja kuullaan monipuolisesti eri alojen asiantuntijoita”, Mika toteaa. ”Arkkitehti tavoittelee yleensä esteettisesti kaunista, toimivaa ja viihtyisää kaupunkiympäristöä, mutta aika usein arkkitehdit unohtavat talousasiat. Talouden merkitystä ei pidä vähätellä, koska taloudellisesti kannattamaton suunnitelmahan harvemmin toteutuu.”

Alueiden taloudellinen toteuttamiskelpoisuus saattaa olla riippuvainen rakentamisen tehokkuudesta. Alueen rakentamisen kalleuteen voivat vaikuttaa mm. pilaantuneiden maiden puhdistamiskulut, mahdolliset arkeologiset löydöt, haasteellinen maaperä – kuten Turun seudulla yleinen savipohja tai vaikka räjäytettävä kallio. Jos rakentaminen maksaa enemmän kuin siitä saatavat tuotot tai muut hyödyt, hanke jää todennäköisesti toteutumatta.

Kaavatalous on yksi tapa varmistaa asemakaavojen toteuttamiskelpoisuutta. Asemakaavatoimistossa lasketaan kaava-alueen rakentamisen kustannuksia tietyllä tasolla jo kaavaluonnoksia laadittaessa. Näin pyritään varmistamaan, ettei rakennusvaiheessa törmättäisi enää yllättäviin taloudellisiin esteisiin.

 

”Olen ollut mukana järjestämässä myös muita kilpailuja, kuten Kirjastosilta-kilpailua. Tänä vuonna järjestetään Logomon -siltakilpailu. Tarkoituksena on suunnitella uusi kevyen liikenteen silta Louhen parkkiluolan kohdalta suorana reittinä rautatiekiskojen yli Logomon ”kulttuurikeskuksen” puolelle. Alueelle on suunnitteilla myös uusi pysäköintilaitos Ratapihankadun varteen.”

Asemalaiturilta tulee pääsy tälle Logomon -sillalle portaiden ja hissien kautta. Logomoon pääsisi siis jatkossa suoraan myös junasta. Sillan rakentaminen alkanee vuoden 2016 aikana. Tarkoituksena on rakentaa joustava ratkaisu, joka huomioi jo tulevaisuuden mahdollisen Matkakeskus -hankkeen.

”Matkakeskusta valmistellaan vuosina 2015-2016 tehden esiselvityksiä. Asemakaavatyöhön on varattu aikaa 2017-2018. Oletettavasti Matkakeskuksestakin järjestetään suunnittelukilpailu jossain muodossa. Matkakeskus on valmiiksi rakentunut tavoitteellisesti vuoteen 2025 mennessä”, Mika toteaa.

”Yleisesti ottaen kilpailuohjelmat eivät saisi olla liian rajoittavia – suunnittelijoille pitää jättää myös mahdollisuus vapauteen ja luovuuteen. Kilpailijoiltakin voi tulla sellaisia ideoita, joita kilpailun järjestäjä ei olisi voinut osata kuvitellakaan etukäteen. Niillekin pitäisi olla tilaa”, hän huomauttaa.

 

”Työssäni olen saanut olla mukana kiinnostavissa työryhmissä ja hankkeissa, kuten Kansallinen kaupunkipuisto, Turun Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (APOLI), Elinvoimainen kaupunkikeskusta 2031 ja Turun raitiotieyleissuunnitelma jne. Monipuoliseen työnkuvaan kuuluu osallistuminen erilaisiin kaupunkikehitykseen liittyviin työryhmiin, selvityksiin ja hankkeisiin. Työni on monipuolista ja koko ajan opin uutta!”

Teksti ja kuvat: Tiltu Nurminen

Arkkitehtien aatoksia alkaa

Tämä on Turku-SAFA:n blogi. Sen tarkoituksena on kertoa Turun seutukunnan arkkitehtien ajatuksista ja työnkuvasta erilaisissa tehtävissä.

Arkkitehteja työskentelee yrittäjinä, suunnittelijoina arkkitehtitoimistoissa tai maankäytön konsulttitoimistoissa sekä kunnan tai valtion palveluksessa esimerkiksi rakennusvalvonnassa, asemakaavoituksessa tai vaikkapa maakuntahallinnossa.

Julkaisuissa tuodaan esille heidän visioitaan ja ideoitaan liittyen kaupunkisuunnitteluun, rakennussuunnitteluun, korjausrakentamiseen ja muihin arkkitehtuurin osa-alueisiin.

Tarkoituksena on välittää erilaisia näkemyksiä ammattikunnan sisällä sekä jakaa työn sisältöä myös muulle yleisölle, joka on kiinnostunut arkkitehtuurista harrastuksena tai elinympäristöjen ja kaupunkien kehittämisen kannalta.

Blogia ylläpitää tällä hetkellä Tiltu Nurminen, Turku-SAFAn paikallisasiamies.