Lähimateriaaleista kestäviä ja hengittäviä rakennuksia:
Miksi jokin rakennusmateriaali tai -tapa on ekologinen? Haastattelusarjan eri osissa on tullut esiin ekologisen rakentamisen elementtejä. Hyviä rakennusmateriaaleja on paljon, mutta tässä sarjassa käydään läpi savi-, hamppu-, massiivihirsi- ja ruokorakentamista. Niissä on ainesta tulevaisuuden normirakennustuotteiksi, koska niitä yhdistävät useat tärkeät seikat:
Materiaalia on helposti saatavilla, ja sitä löytyy läheltä, jolloin kuljetuskustannukset ovat pienet. Materiaali on pitkäikäistä. Se on hengittävää, eli sitoo ja luovuttaa kosteutta luonnollisesti. Siinä ei ole ylimääräisiä kemikaaleja, mikä vähentää kemikaalialtistusta. Se ei tuota helpolla homeitiöitä tai myrkyllisiä mikrobeja sisäilmaan. Se on edullista ja uusiutuvaa eikä sen valmistaminen kuluta turhaan maapallon resursseja. Se on helppo kierrättää tai palauttaa luontoon, kun se on elinkaarensa päässä.
Lisäksi luonnonmateriaaleissa kiehtoo niiden tunnelma. Ne ovat mukavan näköisiä ja värisiä sekä esteettisesti uniikkeja ulkonäöltään. Yleensä ne ovat myös akustiikaltaan miellyttäviä ja hiljaisia. Luonnonmateriaaleilla on useimmiten hyvät lämpöä eristävät, kosteustekniset ja rakennusfysikaaliset ominaisuudet. Ne ovat myös kestävän kehityksen kannalta hiilineutraaleja.
Jotta nämä hyvät materiaalit pääsisivät oikeuksiinsa ja muuttuisivat tavallisiksi arkipäivän materiaaleiksi pientaloihin, kesämökkeihin tai jopa kerrostaloihin, tarvitaan lisää taitavia rakentajia, suunnittelijoita ja valmiiden rakennusosien tuottajia. Mikäli jokin näistä aiheista kiinnostaa, voi sarjan asiantuntijoilta kysyä lisätietoa.
Kiitos asiantuntijoille monipuolisista kommenteista ja osaamisensa sekä kokemuksensa jakamisesta!
SAVIRAKENTAMINEN
Sinikka Riittiö, matkailuyrittäjä, Riittiön tila, Vinkkilä
Iikka Meriala, Raseko lehtori, savirakentamiskoulutuksen vastuukouluttaja Mynämäestä
Teuvo Ranki, rakennusarkkitehti, savirakentamiskoulutuksen opettaja
Irene Jaakkola, savirakentamisen opiskelija
HAMPPU RAKENNUSMATERIAALINA
Noora Norokytö, Suomen teollisuus- ja hyötyhamppuyhdistyksen puheenjohtaja, Turun AMK:n opettaja
EKOKYLÄ LIVONSAARI
Esa Aro-Heinilä, rakennusinsinööri, maanviljelijä, oman ekotalon rakentaja
Hanna Arima, luonnonmateriaaleista rakennetun talon asukas, omatoimirakentaja
Timo Aro-Heinilä, hirsiveistäjä
RUOKOKATOT JA -SEINÄT
Rauli Lautkankare, rakennustekniikan lehtori, Turun AMK
Tarja Lilja-Gummerus, ruokokattoisen talon asukas, Parainen
Järjestäjä: Turun Seudun Arkkitehdit (Turku-SAFA) , haastattelijana Tiltu Nurminen, arkkitehti SAFA
Sarjan videot löytyvät Turun Seudun Arkkitehdit -YouTube-kanavalta:
1. Riittiön tilan savisaunarakennus: Matkailuyrittäjä Sinikka Riittiö kertoo kokemuksistaan, kun hän on ollut itse rakentamassa savirakennuksia matkailukäyttöön Riittiön tilalla, Vehmaan Vinkkilässä. Lisäksi hän on valmistanut lattiaan sopivia savilaattoja prässäämällä ja kertoo niiden reseptistä.
2. Savirakentajakoulutus Mynämäessä: Vastuukouluttaja Iikka Meriala kertoo savirakentajakoulutuksesta Rasekon ammattiopiston toimipisteessä Mynämäessä. Hän on ollut perustamassa savikoulutusta ja kertoo koulutuksen sisällöstä.
3. Tutustuminen savirakentajien koetaloon: Rakennusarkkitehti ja savirakentamisen opettaja Teuvo Ranki esittelee erilaisia rakennustekniikoita, joita on käytetty opiskelijoiden kanssa tehdyssä savirakentamisen koetalossa Mynämäessä.
4. Mitä on opittu savirakentamisen koulutuksessa? Opiskelija Irene Jaakkola kertoo kokemuksistaan Rasekon savirakentamisen koulutuksessa Mynämäessä ja pohtii savirakentamisen mahdollisuuksia ammattina.
5. Savilattian tekeminen: Rakennusarkkitehti ja savirakentamiskoulutuksen opettaja Teuvo Ranki kertoo mitä asioita pitää huomioida, kun tehdään savilattiaa ja miten voi helposti tutkia erilaisia seoksia ja valmistaa koekappaleita.
6. Polttamaton savitiili toimii kosteudentasaajana rakennuksessa: Savirakentamisen opettajat Iikka Meriala ja Teuvo Ranki sekä opiskelija Irene Jaakkola kertovat polttamattoman savitiilen teosta ja ominaisuuksista sekä muista savimassaan käytettävistä raaka-aineista.
7. Savitaloja ympäri maailmaa: Rakennusarkkitehti ja savirakentamiskoulutuksen opettaja Teuvo Ranki kertoo erilaisista savitaloista eri maissa.
8. Kevytsavirakentamisen periaatteita: Rakennusarkkitehti ja savirakentamisen opettaja Teuvo Ranki esittelee erilaisia kevytsaviseinän rakennustekniikoita.
9. Kuituhamppu kestävän kehityksen mukaisena rakennusmateriaalina: Noora Norokytö, Suomen teollisuus- ja hyötyhamppuyhdistyksen puheenjohtaja, kertoo miksi kuituhamppu on hiilineutraali, kosteutta tasaava, vähäkemikaalinen, akustinen, paloturvallinen ja hyvin lämpöä varaava rakennusmateriaali.
10. Miten hamppukota rakennettiin Liedon Parmaharjulla? Noora Norokytö, Suomen teollisuus- ja hyötyhamppuyhdistyksen puheenjohtaja, kertoo miksi kuituhamppu on hiilineutraali, kosteutta tasaava, vähäkemikaalinen, akustinen, paloturvallinen ja hyvin lämpöä varaava rakennusmateriaali.
11. Millaisia rakennustuotteita voisi saada kuituhampusta? Suomen teollisuus- ja hyötyhamppuyhdistyksen puheenjohtaja, Noora Norokytö, on tutkinut hamppurakentamista kestävän kehityksen kannalta ja ehdottaa rakennustuotteiden kuten valmiiden hamppuharkkojen tai -elementtien valmistusta. Mutta mitä asioita pitää ottaa huomioon, kun lähtee kehittelemään kuituhampusta kaupallista tuotetta?
12. Kuituhampusta asuintaloja: Noora Norokytö, Suomen teollisuus- ja hyötyhamppuyhdistyksen puheenjohtaja, ennakoi millainen on hamppurakentamisen tulevaisuus kesämökeissä, pientaloissa ja jopa kerrostaloissa. Samalla hän kertoo mitkä ominaisuudet tekevät hampusta erityisen ekologisen rakennusmateriaalin.
13. Kokemuksia luonnonmateriaalien käytöstä omatoimirakentamisessa: Rakennusinsinööri, maanviljelijä, agronomi ja tutkija Esa Aro-Heinilää työllistää luonnonmateriaalien käyttö omatoimirakentamisessa. Hän auttaa ihmisiä, jotka haluavat itse rakentaa itselleen luonnonmukaisen talon.
14. Kokemuksia ekorakentamisesta kantapään kautta opittuna: Rakennusinsinööri Esa Aro-Heinilä on rakentanut itse oman talonsa Livonsaareen luonnonmateriaaleista. Hän kertoo mitä on oppinut ja millaisia oivalluksia on tehnyt käytännön kokemusten kautta.
15. Pyöreä savipölkkytalo: Rakennusinsinööri Esa Aro-Heinilä kertoo vanhempiensa pölkkysavitalosta. Pihapiiristä löytyvät myös luonnonmateriaaleista tehdyt saunarakennus, puuvaja ja autotalli. Pölkkysavitalossa on asuttu nyt useampi vuosi ja lopputuloksena on lämmin koti, jossa on hyvä sisäilma.
16. Hannan talo – itse rakennettu talo Livonsaaressa: Satulaseppä Hanna Arima rakensi itselleen talon Livonsaareen. Hän haaveili aluksi kasvihuoneesta, jossa voisi kasvattaa appelsiinipuita. 12 vuoden rakennustyön tuloksena syntyi talo, jonka rakenteissa on käytetty puuta, savea, kalkkia ja turvetta. Homeallergikko on tyytyväinen sisäilmaan asuttuaan talossa nyt vuoden verran.
17. Ekotalon rakentamisen kokemuksia – haasteita ja onnistumisia: Ekotalon asukas ja omatoimirakentaja Hanna Arima keskustelee rakennusinsinööri Esa Aro-Heinilän kanssa millaisia oivalluksia on tullut käytännön työssä luonnonmateriaaleista valmistetun talon rakentamisessa. Samalla pohditaan mitä tapahtuu ihmisessä, kun hän rakentaa talon.
18. Hirsirakentaminen massiivihirrestä: Hirrenveistäjä Timo Aro-Heinilä kertoo suurikokoisten massiivihirsien erityisominaisuuksista. Hän pohtii myös eri puulajien sopivuutta hirsirakentamiseen. Hirsiveistäjän ja -muotoilijan ura lähti liikkeelle oman talon rakentamisesta.
19. Arkkitehdeille vinkkejä hirsirakentamisen innovaatioihin: Hirrenveistäjä Timo Aro-Heinilä kertoo ideoimastaan uudenlaisesta muotokielestä hirsirakennuksiin. Viuhkaladonnalla ja Post and beam-rakenteella saadaan perinteisestä poikkeavia kiinnostavia muotoja. Hän käyttää hyvin suuria ja kauan kasvaneita männyn runkoja sekä pohtii eroja eri puulajien välillä.
20. Hirsitaidetta viuhkaladonnalla – mikä hirsirakentamisessa inspiroi? Hirrenveistäjä Timo Aro-Heinilä ja arkkitehti Tiltu Nurminen keskustelevat siitä mikä hirressä inspiroi ja miksi se on ekologinen materiaali. Uudenlaiset ladonnat mahdollistavat modernin muotokielen.
21. Miltä tuntuu asua ruokokattoisessa talossa? Ruokokattoisen talon asukas Tarja Lilja-Gummerus kertoo kokemuksia ruokokaton toimivuudesta eri vuodenaikoina Paraisilla. Tarja ja miehensä Ossi Gummerus pitävät ruokokattoa hyvänä ja säätä kestävänä ratkaisuna. Talon on suunnitellut rakennusinsinööri Hasse Ekblad.
22. Ruokorakentamisen mahdollisuudet Suomessa: Rakennusinsinööri ja Turun Ammattikorkeakoulun opettaja Rauli Lautkankare on tutkinut ruokorakentamisen mahdollisuuksia Suomessa. Mallia on haettu mm. Virosta. Ruokokatto on vedenpitävä, paloturvallinen, lämpöä eristävä, kaunis ja tunnelmallinen. Hän kertoo miksi ruoko säilyy hyvin ja kestää kosteutta.
23. Ruokokaton rakenteet ja paloturvallisuus: Turun AMK:n opettaja ja rakennusinsinööri Rauli Lautkankare kertoo tarkemmin ruokokaton rakenteista ja fysikaalisista ominaisuuksista. Virosta löytyy yli 100 vuotta kestäneitä ruokokattoja ja Suomessa ruokokatto pärjää myös pohjoisissa sääolosuhteissa, esim. Yli-Iissä, Oulun korkeudella.
24. Ruovikot hyötykäyttöön ruokokatoiksi! Rakennusinsinööri ja Turun AMK:n opettaja Lauri Lautkankare kertoo miksi ruokokatot ovat niin suosittuja Hollannissa, jossa niitä on noin 250’000 kpl. Ruovikot valtaavat alaa joka puolella maailmaa. Niitä ei tarvitse hävittää, vaan ne voidaan ottaa hyötykäyttöön kattorakenteisiin, vedenpuhdistuslaitoksiin ja puutarhoihin.
25. Miten ruokokatto toteutetaan käytännössä? Rakennusinsinööri, Turun AMK:n opettaja Rauli Lautkankare kertoo miten ruoko siirtyy ruovikosta kattoon. Ruokokaton hinta asennettuna on noin 80-100 €/m2. Malleja löytyy mm. Hollannista, Tanskasta ja Englannista, joissa ruokokattorakentamisen osaamisen ketju on säilynyt katkeamattomana läpi vuosisatojen.
Teksti: Tiltu Nurminen, arkkitehti SAFA
Videot ja valokuvat: Henrik Haapala ja Miska Kytö / Masiina
Arkkitehtien aatoksia 